Korentijärvi
| Korentijärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Valkeakoski |
| Koordinaatit | 61°18′22″N, 23°59′13″E |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Vanajaveden alaosan alue (35.22) |
| Laskuoja | Korentioja [1] |
| Järvinumero | 35.223.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 95,8 m [1] |
| Rantaviiva | 3,407 km [2] |
| Pinta-ala | 20,361 ha [2] |
| Tilavuus | 0.000087 km³ [3] |
| Suurin syvyys | 1,3 m [3] |
| Valuma-alue | 18 km² [3] |
 Korentijärvi | |
| [ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]  | |
| Infobox OK | |
Korentijärvi [2][1] on Pirkanmaalla Valkeakosken Pyörömaalla sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Vanajaveden alaosan alueeseen. Korentijärvi on osa Korentiojan valuma-aluetta.[2][1]
Maantietoa
Järvi on 750 metriä pitkä, 700 metriä leveä ja sen pinta-ala on 20 hehtaaria. Järvi on hyvin matala ja se on suorantainen järvi. Siihen laskee yhdeksän suo-, metsä- tai pelto-ojaa. Huomattavin oja Korenninoja laskee sen pohjoisrantaan. Se laskee tiheästi ojitetulta Aukeasuolta, johon myös Rutajärven vedet laskevat. Järven oma laskuoja lähtee sen lounaisrannasta, josta saa alkunsa Korentioja. Se laskee Lotilanjärveen, joka on Vanajaveden Kärjenniemenselän kapeasuinen lahti. Koska valuma-alue on 18 neliökilometriä suuri ja järvi on vain metrin syvä, ehtii vesi viipyä järvessä keskimäärin vain noin kahdeksan vuorokautta. Järven rantaviivan pituus on 3,4 kilometriä. Sen lähialueella sijaitsee kolme maatilaa, joiden yhteydessä on myös vapaa-ajan asuntoja. Järvelle johtaa vain kärrypolku ja pari polkua. Järven eteläpään ylittää korkeajännitelinja.[2][1][4]
Vedenlaatu
Järven vedenlaatua on tutkittu loppukesällä vuonna 1995 sekä talvella vuosina 1978, 1986 ja 2007. Vedenväri on ruskeaa johtuen siihen liuenneen humuksen runsaasta määrästä. Veden happamuustaso on lievästi hapan, mutta puskurikyky happamoitumista vastaan on välttävä tai hyvä. Vaaraa järven happamoitumisesta ei vielä ole. Talvella on vesi jääkannen alla on vähähappista tai joskus täysin hapetonta. Veteen liuennut humus kuluttaa happea hajotessaan eikä sitä tule uutta tilalle valuma-alueen ojista. Vuonna 1986 happi oli kulunut vähiin jo helmikuussa, koska veden hapen kylläisyysaste oli enää 29 %. Talvella 2007 happitilanne oli vieläkin huonompi, sillä koko vesimassa oli hapetonta. Kesäisin tilanne on kuitenkin hyvä, sillä matala vesi hapettuu tehokkaasti ja vielä vaihtuukin nopeasti. Talvella hapen vähyys käynnistää sisäisen kuormituksen. Kesällä vesi on kuitenkin ravinteikasta muutenkin. Veden fosforipitoisuus oli 1970-luvulla lievästi rehevän järven tasolla, mutta se on kohonnut ja on nykyään rehevän järven tasolla. Järven vedenlaatu on välttävä.[3]
Historiaa
Vuoden 1959 peruskartassa järven länsirannan ja Vähä Korentijärven välissä oli laaja peltoaukea. Pellot ulottuivat aivan rannoille asti. Viljeltävän pellon määrää vähennettiin asteittain vuosien 1960-luvulta lähtien. Sääksmäen ja Valkeakosken välinen raja ylitti järven Saarikkoluodon kodalla.[5][6][7][8]
Lähteet
- ↑ a b c d e Korentijärvi, Valkeakoski (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 12.1.2017.
- ↑ a b c d Korentijärvi 42016. Tampere: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Viitattu 12.1.2017.
- ↑ Korentijärvi, Valkeakoski (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2114 12 Metsäkansa. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1959. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 12.1.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2114 12 Metsäkansa. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1976. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 12.1.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2114 12 Metsäkansa. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1981. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 12.1.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2114 12 Metsäkansa. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1992. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 12.1.2017)
Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2)
| Kokemäenjoen vesistö (35) | Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Rajautuvat vesistöt ja osa-alueet: | Kokemäenjoen alue (35.1) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) | ||||||||||||||||||
| Pyhäjärven alue (35.21) | noin 90 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Vanajaveden alaosan alue (35.22) | noin 15 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Vanajanselän alue (35.23) | noin 25 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Moisionjoen valuma-alue (35.24) | noin 20 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Myllyojan valuma-alue (35.25) | noin 15 kohdetta Mäyhäjärvi • Tervalammi • Ilvankajärvi • Ruokolammi • Iso Kausjärvi • Kyynäröjärvi • Vähä Kausjärvi • Korkeajärvi • Paattakaisjärvi • Tuljamo • Tervajärvi • Haapalammi • Kirveysjärvi • Yräysjärvi | ||||||||||||||||||
| Oikolanjoen valuma-alue (35.26) | noin 10 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Lontilanjoen valuma-alue (35.27) | noin 10 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Tarpianjoen valuma-alue (35.28) | noin 70 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Koskenjoen valuma-alue (35.29) | noin 15 kohdetta Karstunjärvi • Onkemäenjärvi • Ahvenjärvi • Hirvijärvi • Vähä-Mälitty • Iso-Inha • Pikku-Inha • Iso Arajärvi • Vähä Arajärvi • Kirveslammi • Särkijärvi • Sarvijärvi • Pikku Oravajärvi • Iso-Kiilo |
