Kavajärvi
| Kavajärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Urjala |
| Koordinaatit | 61°06′37″N, 23°30′46″E |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Tarpianjoen valuma-alue (35.28) |
| Laskujoki | oja Tarpianjokeen [1] |
| Järvinumero | 35.286.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 98,9 m |
| Rantaviiva | 1,682 km [2] |
| Pinta-ala | 2,908 ha |
 Kavajärvi | |
| [ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]  | |
| Infobox OK | |
Kavajärvi [2][1] tai myös Kavatjärvi [3][4] on Pirkanmaalla Urjalan Velkalassa sijaitseva aiemmin kuivatettu ja nykyään suojeltu järvi.[2][1]
Maantietoa
Se sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Tarpianjoen valuma-alueella. Tämän sisällä se kuuluu Kortejärven–Rutajärven alueeseen. Järvi sijaitsee pääosin Urjalan Velkalan kylässä, mutta sitä ympäröivä avosuoalue ulottuu pohjoisosastaan myös Urjalan Honkolan kylään.[3] Lammen vedenpinnan korkeus on 98,9 metriä meren pinnan yläpuolella ja se sijaitsee mäkien välisessä notkossa ojitettujen Kavajärvenrahkan ja Karjusillanrahkan välissä. Suurehkoa suoaluetta kiertää reunusojat, jotka keräävät itseensä ympäristöstä tulevat vedet ja johtavat ne järven laskuojaan koillisessa. Suoalueen keskellä sijaitsee kuivuneen järven jääne, joka on 350 metriä pitkä, 200 metriä leveä ja jonka pinta-ala on 2,9 hehtaaria.[2][1][5]
Historiaa
Järven nimenä peruskartan ensimmäisessä laitoksessa vuodelta 1959 on Kavatjärvi.[3] Sama muoto kirjoitusasussa Kavat Iervi esiintyy myös rekognosointikartoissa 1700-luvun lopulta.[6] Vielä 2000-luvulla järven luona on talonnimi Kavatjärvi.[1]
Aiemmin järven avovesialue on ollut laajempi, pituudeltaan noin 900 metriä, ja näyttää vastanneen järven avovesialuetta 2000-luvun ilmakuvissa ympäröivää avosuota. Tämä järven alkuperäinen laajempi alue näkyy vielä 1700-luvun lopulla kartoitetussa ruotsalaisissa rekognosointikartoissa ja likimain samalta ajanjaksolta oleviin isonjaon karttoihin perustuvassa pitäjänkartastossa 1800-luvulta.[5][6][7]
Järveä on kuivattu ojittamalla ainakin 1900-luvulla, mutta ojituksen osoittauduttua kannattamattomaksi, järvi jäi 1940-luvun lopulla vesijättömaaksi ja tuli osaksi Kavatkankaan yhteislaidunta.[4] Vielä 1950-luvun lopussa ja 1970-luvun alkupuoliskolla järveä ympäröivä avosuo oli niityn reunustama.[3][8] 2000-luvulla järveä ympäröivä avosuo on luonnonsuojelualueena ja sen reunus on puustoittunut.[1][5]
Lähteet
- ↑ a b c d e f Kavajärvi, Urjala (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b c d Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 27.1.2017.
- ↑ a b c d Peruskartta 1:20 000. 2114 04 Urjala. Helsinki: Maanmitaushallitus, 1959. Kartta Maanmittauslaitoksen Vanhat painetut kartat -palvelussa (jpg) (viitattu 28.2.2017)
- ↑ a b Pirhonen, Seppo: Urjalan kulmilta. Luonnossa koettua. Forssan Lehti, 27.8.2010. Kolumnin verkkoversio Seppo Pirhosen kotisivuilla. Viitattu 28.2.2017.
- ↑ a b c Kavajärvi, Urjala (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b Alanen, Timo & Saulo Kepsu: Kuninkaan kartasto Suomesta 1776-1805, s. 245. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 505. Helsinki: SKS, 1989. ISBN 951-717-568-X.
- ↑ Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto (kokoelma), Pitäjänkartasto, Urjala 1:20 000. 2114 04 Ia.* -/- -. Kartta arkistolaitoksen digitaaliarkistossa (jpg) (viitattu 28.2.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2114 04 Urjala. Helsinki: Maanmitaushallitus, 1976. Kartta Maanmittauslaitoksen Vanhat painetut kartat -palvelussa (jpg) (viitattu 28.2.2017)
Kirjallisuutta
- Nummela, Jorma: Kavatjärvi –kadonnut lintuparatiisi. Lounais-Hämeen linnut, 1987.
Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2)
| Kokemäenjoen vesistö (35) | Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Rajautuvat vesistöt ja osa-alueet: | Kokemäenjoen alue (35.1) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) | ||||||||||||||||||
| Pyhäjärven alue (35.21) | noin 90 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Vanajaveden alaosan alue (35.22) | noin 15 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Vanajanselän alue (35.23) | noin 25 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Moisionjoen valuma-alue (35.24) | noin 20 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Myllyojan valuma-alue (35.25) | noin 15 kohdetta Mäyhäjärvi • Tervalammi • Ilvankajärvi • Ruokolammi • Iso Kausjärvi • Kyynäröjärvi • Vähä Kausjärvi • Korkeajärvi • Paattakaisjärvi • Tuljamo • Tervajärvi • Haapalammi • Kirveysjärvi • Yräysjärvi | ||||||||||||||||||
| Oikolanjoen valuma-alue (35.26) | noin 10 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Lontilanjoen valuma-alue (35.27) | noin 10 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Tarpianjoen valuma-alue (35.28) | noin 70 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Koskenjoen valuma-alue (35.29) | noin 15 kohdetta Karstunjärvi • Onkemäenjärvi • Ahvenjärvi • Hirvijärvi • Vähä-Mälitty • Iso-Inha • Pikku-Inha • Iso Arajärvi • Vähä Arajärvi • Kirveslammi • Särkijärvi • Sarvijärvi • Pikku Oravajärvi • Iso-Kiilo |
