Hyvikkälänjoen valuma-alue

Hyvikkälänjoen valuma-alue on (vesistöaluetunnus 35.88) ^[1][2] on Kanta-Hämeessä, pääasiassa Janakkalassa, Hattulassa, Lopella ja Hämeenlinnassa, mutta hieman myös Tammelassa, sijaitseva valuma-alue, jonka pääuoma on Kaartjärvestä alkavan, Lairon ja Korvenalustanjärven kautta Haapajärveen virtaavan Kaartjoen, siitä eteenpäin Hyvikkälänjokena ja Tuulensuunjokena Kernaalanjärveen laskeva joki.^[2][1]

Se kuuluu Kokemäenjoen vesistöön (vesistöaluetunnus 35) ja on Vanajan reitin valuma-alueen (35.8) kolmannen jakovaiheen kahdeksas osa-alue, joka jaetaan vielä yhdeksään alueeseen. Nämä alueet ovat Hyvikkälänjoen alaosan alue (35.881), Haapajärven alue (35.882), Renkajoen alaosan alue (35.883), Renkajoen keskiosan alue (35.884), Renkajoen yläosan valuma-alue (35.885), Kaartjoen alaosan alue (35.886), Kaartjärven valuma-alue (35.887), Heinäjoen valuma-alue (35.888) ja Ruokojoen valuma-alue (35.889). Vesistöalueen keskusjärvi on Kaartjärvi, josta alkaa pääuoman matka kohti Kernaalanjärveä. Pääuomalla on useita nimiä alkaen yläjuoksulta, missä se on aluksi nimeltään Kaartjoki, sitten Topenon kohdalla Topenonjoki ja sitten Ourajoki, ja sen jälkeen usean järven jälkeen taas Kaartjoki. Viimeisellä osuudellaan Kernaalanjärveen se on aluksi Hyvikkälänjoki ja sitten alajuoksulla Tuulensuunjoki. Hyvikkälänjoen valuma-alueeseen kuuluu yli 130 hehtaaria suurempia järviä tai lampia. Niistä merkittävämmät ovat Kaartjärvi (748 ha), Renkajärvi (608 ha), Haapajärvi (373 ha), Valajärvi (348 ha), Rehakka (162 ha) ja Joutjärvi (117 ha).^[2][1]

Valuma-alueella sijaitsee Renko, joka on alueen suurin taajama. Sen luoteispuolella ovat Renkajärven rannoilla Hattulan Myllykylän ja Hämeenlinnan Kalvolan Rimmilän kulmakunnat. Renkajärven länsipuolella ovat Hyvikkälän ja Tuulensuun kylät ja Lopen kirkonkylän reuna-alueet kuuluvat valuma-alueeseen. Lopen luoteispuolella on Topenon kylä.^[2][1]

Seuraavassa esiteltävässä alueen kuvauksessa on käytetty lähteinä Suomen ympäristökeskuksen viranomaistietoja ja Maanmittauslaitoksen karttapalvelua.^[2][1]

Joen valuma-aluejaetaan osa-alueisiin niin alajuoksulla peräkkäin ovat:

• Hyvikkälänjoen alaosan alue (35.881)
• Haapajärven alue (35.882)

Haapajärveen laskee luoteesta tuleva Renkajoki ja lounaasta tuleva Kaartjoki:

• Renkajoki:
  • Renkajoen alaosan alue (35.883)
  • Renkajoen keskiosan alue (35.884)
  • Renkajoen yläosan valuma-alue (35.885)
• Kaartjoki, johon yhtyvät Ruokojoki ja Heinijoki:
  • Kaartjoen alaosan alue (35.886)
    • Ruokojoen valuma-alue (35.889)
    • Heinäjoen valuma-alue (35.888)
  • Kaartjärven valuma-alue (35.887)

Hyvikkälänjoki eli Tuulensuunjoki laskee Haapajärvestä kuuden kilometrin päähän Kernaalanjärveen. Matkallaan se alittaa valtatien 3 ja seututien 130. Tällä matkalla jokeen ei yhdy merkittäviä ojia.

Haapajärvi on alueensa pääjärvi, johon laskevat luoteesta Renkajoki ja lounaasta Kaartjoki. Siihen laskevat myös kaakosta päin suoraan Rehakka, joka sijaitsee aivan järven vieressä. Rehakan kautta laskevat Haapajärveen myös Joutjärvi sekä pienet metsäjärvet Mustalammi, Valkealammi, Nielulammi ja Huistilammi. Suoraan Haapajärven laskevat vielä Valkealammi ja sitä suurempi Kahilammi.

Valuma-alueeseen kuuluvat kaikki ne valuma-alueen laskuojat, jotka laskevat viimeiseksi Tuomistoon. Valuma-alueen pääjärvi on kuitenkin Renkajärvi, joka on samalla alueensa suurin järvi. Suoraan Renkajärveen laskevat lyhyttä laskuojaa myöten Kynnösjärvi ja Kautiolammi. Kauempaa laskevat Sitturinojaa myöten Särölammit ja niiden alapuolella sijaitsevat Väärälammit ja Hirvilammi. Sitturinojan suun eteläpuolelle laskee eräs metsäoja, jonka valuma-alueella sijaitsee Matolammi. Edellisiä ojia vielä etelämmäksi laskee Ruokosuonoja, jonka valuma-alueeseen kuuluu Hepolammi.

Kun Renkajoen taival alkaa Renkajärvestä, virtaa joki ensin Onkilammin ja Tunturilammin läpi. Onkilammiin laskee idästä Pitkälammi ja Tunturilammin eteläpuolella yhtyy jokeen Kaivolammin laskuoja. Joki saapuu seuraavaksi Tuomistoon. Ennen järveä siihen yhtyy Veittijärven laskuoja. Veittijärveen on jo puolestaan laskenut neljä suolampea, joista ylin on Väärälammi. Tuomiston pohjoispuolella sijaitsevat laskuojattomat Valkealammi ja Pikku Valkealammi. Ne kuuluvat tähän valuma-alueeseen pohjaveden välityksellä.

Renkajoen keskiosa jatkuu Renkajokena virraten eräiden pikkujärvienläpi. Yläjuoksulla Tuomiston jälkeen on järviketjussa ensin vuorossa Vahteristo, sitten Tammilammi, Matokoski, Myllyjärvi, Ylijärvi ja Alijärvi. Joki jatkaa Renkon taajaman läpi ja Heiniojan yhtymäkohta päättää Renkajoen keskiosan alueen.

Jokilaakson pohjoissivulla sijaitsevat Rapalammi, Paskolammi ja Porolammi, joiden valuma-alueelta ei ole suoraa laskuojaa Myllyjärveen. Sen sijaan Kortejärven kaksi yhtynyttä vesiallasta laskevat Myllyjärveen. Sen yläpuolella sijaitsee samaan alueeseen kuuluva Saikko. Kaupempana oleva Niittylammi on sekin yhteydessä Myllyjärveen pohjaveden välityksellä. Vaikka Pieru on pikkulampi, virtaa sen läpi Naarajärvenoja, jonka valuma-alueeseen kuuluvat Naarajärvi, Kallioahonlammi, Kakarilammi, Perilammi, Naaralammi, Mustalammi ja Kilpilammi. Alijärven alaosaan yhtyy pohjoisesta Kalkasoja, jonka valuma-alueeseen kuuluu ainakin Miekolammi. Kalkasojan alajuoksulle yhtyy pohjoisesta Kylänjoki, jonka latvoilla sijaitsee Korpilammi ja ilman laskuojia olevat Kilpilammi, Hiittenlammi ja Koninperä. Renkon kirkonkylällä sijaitsevat lammet Likolammi, Kirkkojärvi ja Raitalammi, joilla on ojamainen yhteys Renkajokeen.

Renkajokeen oikealta eli lännestä yhtyvä Heinioja on laajan valuma-alueen sivuhaara. Sen lähdejärvi on Vaimaroinen, johon itseenkin laskee muutama järvi. Niitä ovat Kyynäröinen ja Suolikkojärvi sekä peräkkäiset järvet Keskilammi, Takalammi ja Kakarilammi. Meanderoivan Heiniojan varteen yhtyy Viialanlammin oja ja Nenyenlammin oja, kunnes Heinioja yhtyy Renkajokeen.

Kun Heiniojan jälkeen Renkajoki virtaa kaakkoon päin ja laskee lopuksi Haapajärveen, kuuluvat nämä alueet alaosaan. Siihen virtaa kirkonkylässä sijaitsevan Rapalammin, kauempana sijaitsevien Leipomenlammien vedet yhteistä ojaa myöten. Leipomenlammien lähellä sijaitsee Kiikkara, joka kuuluu alueeseen ilman laskuojaakin. Jokilaakson eteläpuolella sijaitsevat Kakarilammi ja Hanhilammi laskevat sieltä suoraan jokeen.

Kaartjärvi on Kaartjoen yläjuoksulla sen pääjärvi ja siihen laskee suoraan tai välillisesti useita järviä. Suoraan järven laskevia tai ihan sen vieressä sijaitsevia järviä ovat Parkuva ja Siltastenlammi, jotka laskevat järven eteläpäähän, mutta niiden lisäksi sijaitsevar laskuojattomat Avauslammit ja Sarvilammi järven eteläpäässä. Kaakkolammi sijaitsee järven länsirannassa ja niin tekevät myös Vääriä ja Kilpilammi, jotka ovat kaikki ilman laskuojaa. Pohjoisrantaan laskevat Tervajokea myöten rauhoitetut Kyläntaustanjärvet, ja niiden kanssa samaan valuma-alueeseen kuuluvat, mutta ilman laskuojaa olevat, Kalattomanlammit ja Sonnilammi.

Valtaoja laskee Kaartjärven länsirantaan ja sen valuma-alueella sijaitsevat Alimmainen, Taipaleenjärvi, Ali-Mylly, Tourijärvi, Yli-Mylly, Iso-Melkutin, Pitkälammi, Valkeatlammit, Vähä-Melkutin, Rajalammi, Tammelan Kaitajärvi, Pikku-Kaita, Saarijärvi, Vähä-Saarijärvi, sekä omaa sivuojaa Ämmänojaa myöten Purinsuolta Iso-Melkuttimeen laskeva Kinturinlammi.

Myllyoja laskee järven länsirantaan ja sen valuma-alueeseen kuuluvat Myllyjärvi, Heinunlammi, Pikku-Heinu, Laihanen, Viiveri, Särkijärvi, Pikku Särkijärvi, Mälkiä ja Salmijärvi. Särkijärveen laskevat vielä Iso-Pomppu, Keski-Pomppu, Pikku-Pomppu, Kaita ja Honkalammi.

Alaosan alue alkaa Kaartjärvellä Kaartjoen luusuasta ja loppuu joen suuhun Haapajärveen. Kaartjärven jälkeen joki virtaa Kaartlammin läpi ja alempana se meanderoi voimakkaasti kulkiessaan alaspäin. Kun se alittaa kantatien 54, saapuu se Topenon kylään, missä joen nimenä käytetään myös Topenonjoki ja Ourajoki. Ourajoen nimisenä se laskee Torhoon, mihin laskee myös Heinijoki, joka on Heinäjoen valuma-alueen (35.888) laskujoki. Torho laskee välittömästi seuraavaan järveen Lairoon, mihin laskee Ootanjoki, joka on Ruokojoen valuma-alueen (35.889) laskujoen alaosa. Lairoon laskee myös viereinen järvi Kyynäröinen. Joki laskee Lairosta Kaartjoken ja laskee seuraavaksi Paloniitunjärveen ja sitten heti perään Korvenalustanjärveen. Paloniitunjärveen laskee suoraan Vattianlammi. Joen viimeinen osuus päättyykin Haapajärveen.

Joen yläjuoksulla Kaartjoki virtaa laajan ojitetun suon poikki. Täällä siihen on johdettu kuvatusojia, joiden kautta laskevat jokeen myös Leppälammi, Lahnalammi, Turiston ja Kurtlammin vedet ja Kaartlammin kautta vielä Ukkoslammin vedet. Vähän alempana jokeen yhtyy oikealta eli kaakosta päin juokseva Korventaustanoja, jonka haarat ovat nimeltään Topenosoja ja Kärppänoja. Kärpänojan valuma-alueella sijaitsevat Iso-Lukkari, Pikku-Lukkari ja Vahteristonlammit.

Paloniitunjärven eteläpäähän laskee pieni oja, jonka valuma-alueella sijaitsevat Ylimmäislammi, Kalliolammi, Likolammi, Kaakkolammi ja Valkealammi. Korvenalustanjärveen laskee luoteesta tuleva oja, jonka viereisen harjujakson pohjoispuolelle jäävällä valuma-alueella sijaitsevat muun muassa Alimmainen, Sammakkolammi, Keskimmäinen, Löyttynen ja Mustalammi, Ranninjärvi ja Kalaton. Kaartjoen alauoksulle laskee alueen yksi suurimpia järviä Valajärvi.

Heinijoki laskee Torhoon ja sen valuma-alueeseen kuuluvat luoteessa sijaitsevat laajat ojitetut suota Heinisuo, Akankaivonsuo ja Isosuo.

Ruokojoki laskee Lairoon, mutta sillä on muitakin nimiä. Alajuoksulla Ruohojokea kutsutaan myös Ootanjoeksi. Joki alkaa Raidonjärvestä, johon laskevat suojärvet Karhulammi, Haaralammi, Tuiskulammi sekä lounaasta Valkealammi ja Mustalammi. Raidonjärveen laskevat idästä myös Leskijärvi ja Sotkalammi. Pursunjärven, Metsäläisen ja Ruokojärven omat laskuojat yhtyvät Ruokojokeen eri kohdissa.

• Hyvikkälänjoen valuma-alue (35.88) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 20.11.2017.