Viipurin verilöyly

Tämä artikkeli kertoo vuoden 1599 joukkoteloituksesta. Vuoden 1918 joukkoteloituksesta kerrotaan artikkelissa Viipurin puhdistus 1918.

Viipurin verilöyly oli Viipurissa 26. syyskuuta 1599 toimeenpantu Sigismundin ja Kaarlen valtataisteluun liittynyt joukkorangaistus, jossa mestattiin 10 tai 11 Kaarle-herttuan (myöhempi kuningas Kaarle IX) Suomessa vaikuttanutta vastustajaa.

Kaarle-herttuan joukot valloittivat 22.–23. syyskuuta 1599 Viipurin huolimatta siitä, että kuningas Sigismund oli lähettänyt kaupungin vahvistukseksi noin 400 miestä Virosta. Viipurin porvaristo asettui herttuan puolelle, ja sotilaat alkoivat karkailla.[1] Useat Suomen johtavat aateliset, muun muassa Käkisalmen linnaläänin entinen maaherra Arvid Henrikinpoika Tavast ja hänen poikansa Iivar Tavast, joutuivat herttuan käsiin. Heidät mestattiin 26. syyskuuta. Saman kohtalon kokivat myös Meltolan Niilo Olavinpoika, Bolstadin Jaakob Olavinpoika ja Sarvilahden kartanon Lauri Matinpoika Creutz. Teloitettujen päät iskettiin Karjaportin yläkaaren rautapiikkeihin.[2]

Seuraavaksi vuorossa olivat aatelittomat, joista viisi tai kuusi teloitettiin. Yksi heistä oli pappi Henricus Plåck, joka oli nuijasodan Nyystölän taistelussa houkutellut talonpojat laskemaan aseensa ja johdattanut heidät Iivar Tavastin asettamaan ansaan. Toinen Viipurissa teloitettu aateliton oli Arvid Tavastin lainlukija Henrik Jesperinpoika Lemmittylän kartanosta. Heidän ruumiinsa paloiteltiin ja teilattiin.[2]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Heikki Ylikangas: Nuijasota, ss. 332–333. Neljäs painos, Kustannusosakeyhtiö Otava Helsinki, 1997.
  2. ↑ a b Heikki Ylikangas: Nuijasota, ss. 333–334. Neljäs painos, Kustannusosakeyhtiö Otava Helsinki, 1997.