Trausnitzin linna

Trausnitzin linna on keskiaikainen linna, joka sijaitsee Landshutissa, Baijerissa Saksassa.^[1]

Se oli Wittelsbach-dynastian koti, ja se toimi ala-Baijerin ruhtinaiden asuinpaikkana vuosina 1255–1503 ja myöhemmin koko Baijerin perinnöllisten hallitsijoiden kotipaikkana. Linnan perusti vuonna 1204 Baijerin herttua Ludvig I.^[1]

Trausnitzin linnan ritarisali sisältyy linnan 1200-luvulla tehtyihin päärakennuksiin ja on noin vuosilta 1260-1270. Huone on kooltaan 245 m² ja se on erotettu ruodeholveilla kahteen laivaan eli osaan ja neljään traveeseen.^[2] Arkkitehtuuri kuuluu ns. "sisterssiläisen-gotiikan" aikakauteen.^[1]

"Loggia", jota on kutsuttu tällä nimellä jo vuodesta 1493 lähtien, valmistui 1500-luvulla. Torni-terassilta on näkymä kaupunkiin pyörökaaren läpi. Itäpuolella on portaikko. Puukatto, jossa on rosettikoristelu on peräisin herttua Vilhelm V:n ajoilta. Huoneen eteläpuolella on kiviseinäinen musiikkilava.

Valkoinen sali sijaitsee ensimmäisessä kerroksessa suoraan Ritarisalin yläpuolella. Noin 240 m² suuruinen, korkea kaksikerroksinen sali on luultavasti peräisin 1400-luvulta ja suunniteltiin todennäköisesti juhlasaliksi. Salia ei nähtävästi koskaan saatu valmiiksi, koska maalauskoristelusta ei ole mitään jälkiä, kuten tämän ajan linnoille oli tyypillistä.

Renessanssin muoti-ilmiö kurosisteettikabinetti, joka levisi Euroopassa 1500- ja 1600-luvuilla, oli pohjimmiltaan henkilökohtainen kokoelma harvinaisia, tuntemattomia ja ihmeellisiä esineitä. Nämä kabinetit, tai Wunderkammernit, ovat lähestymistavaltaan populäärejä, visuaalisia ja ensyklopidistisia, ja ne sisälsivät erilaisia näytteitä sekä jo tunnetuista että äskettäin löydetyistä maailmoista.^[3]

Prinssi Vilhelmin vuonna 1579 järjestämä Trausnitzin taide- ja kuriositeettikamari on 750 esineen kokoelma, joka sisältää taideteoksia, itämaisia aarteita ja renessanssin aikakauden hallitsijoiden omistamille kokoelmille tyypillisiä kuriositeetteja. Se avattiin uudelleen syyskuussa 2004 osana Baijerin kansallismuseota.^[3]

Prinssi Wilhelm – josta myöhemmin tuli Baijerin herttua Vilhelm V – maalautti kuuluisan Narrien portaikon italialaisen commedia dell'arten luonnollisen kokoisilla hahmoilla. Tässä kiertävien näyttelijöiden improvisoimassa farssissa rakkaudesta ja mustasukkaisuudesta on aina samat hahmot, kuten venetsialainen kauppias Pantalone ja hänen palvelijansa Zanni. Trausnitzin linna on tämän suositun hoviviihteen varhaisin ja ainoa monumentaalinen esimerkki. Maalaukset on suunnitellut Firenzessä kouluttautunut arkkitehti Friedrich Sustris ja maalannut Alessandro Padovano vuosina 1575-1579.^[4]

Trausnitzin linna sijaitsee kukkulan huipulla Landshutin kaupungin yläpuolella. Ennen 1500-lukua sillä oli sama nimi kuin kaupungilla, Landshut, joka tarkoittaa "maan suojelijaa". Aiemmin linna vartioi kaupunkia ja ympäröivää maaseutua. Linnan koko on pysynyt lähes samana Baijerin herttua Ludvig I:n ajoista vuodesta 1204 lähtien. Linna valmistui keisari Fredrik II:n vierailun aikaan vuonna 1235.^[1]

1200-luvun ensimmäisellä puoliskolla Trausnitzin linna edusti paitsi keisarillisen politiikan mutta myös Staufer-kulttuurin keskusta. Tuona aikana Landshutissa vierailivat kuuluisat minnelaulajat, kuten Walter von der Vogelweide ja runoilija Tannhäuser. Baijerin herttuoiden taiteen suosiminen oli niin suurta, että he lähettivät Strasbourgista kuvanveistäjän, joka loi koruja veistokselle, joka nyt on linnan "Burgkapellessa".^[1]

Varakas Landshutin herttua kunnosti ja laajensi Trausnitzin rakennuksia toistuvasti 1400-luvun aikana. Dürnitz rakennettiin tänä aikana. Rengasmuurien ulompaa puolustuskehää korotettiin ja laajennettiin puolustustorneja varten.^[1]

Baijerin herttua Ludvig X sisustutti linnan vuonna 1516 eteläsaksalaiseen renessanssityyliin, mistä on vain vähän esimerkkejä jäljellä. Sisäpihan loggioden arkadikaaret loi vuosina 1568–1578 arkkitehti Friedrich Sustris kruununprinssi Vilhelmille. Monia firenzeläiseen tyyliin tehtyjä maalauksia lisättiin, joista useimmat tuhoutuivat vuosien mittaan tulipaloissa. Prinssi Ferdinand Maria (1675–1679) ryhtyi entistyttämään palaneita maalauksia ja sisustutti muita huoneita toisilla maalauksilla.^[1]

1700-luvulla linnaa käytettiin kasarmina ja vankilana aatelisille vangeille. 1800-luvun alussa sitä käytettiin sairaalana.^[1]

Baijerin kuningas Ludvig II, joka rakennutti Neuschwansteinin linnan Füsseniin, määräsi toisen kerroksen prinssin siipeen sisustettavaksi itselleen uuden upean yksityisasunnon vuosina 1869–1873.

21. lokakuuta 1961 tulipalo tuhosi suuren osan linnan sisustuksesta, mukaan lukien kuninkaan yksityishuoneet.^[5][1]

• Trausnitzin linna, virallinen kotisivu (englanniksi)

Auktoriteettitunnisteet Kansainväliset VIAF Kansalliset Saksa Yhdysvallat Tšekki Henkilöt ISIL Muut Bildindex

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.