Synodaaliväitöskirja
Osa artikkelisarjaa |
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hallinto |
---|
|
Kirkkohallitus
Neuvottelukunnat
|
Valiokunnat
|
Piispainkokous Hiippakuntien piispat
Esittelijät
|
|
Muut toimielimet
Seurakuntien yhteiset |
Vaalit
|
Maallikkoliikkeet |
Työmuodot
|
Lisää aiheesta Rakennukset Palkinnot
Tapahtumat |
|
Synodaaliväitöskirja on Suomessa vuoden 1869 kirkkolain 440 §:n edellyttämä, jostakin teologisesta aineesta laadittu "lyhykäinen kirjoitelma", jonka perusteella keskustellaan virallisessa hiippakunnan pappeinkokouksessa. Synodaaliväitöskirjan tekijä valitaan edellisessä pappeinkokouksessa.[1] Synodaali- eli pappeinkokouksien yhteydessä alettiin vuonna 1628 järjestää teologisia väitöksiä, ja ne laadittiin ja käsiteltiin akateemisten väitösten tavoin latinaksi. Latinan käyttö päättyi vuonna 1842.[2]