Porin urheilukeskus

Porin urheilukeskus on kaupungin ylläpitämä urheilukeskus Porissa. Se sijaitsee noin kilometrin päässä Porin keskustasta Isomäen kaupunginosassa.^[1] Urheilukeskuksen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Porin metsä, joka on noin 300 hehtaarin suuruinen virkistys- ja ulkoilualue. Urheilukeskus ja Porin metsä ovat osa vuonna 2002 perustettua Porin kansallista kaupunkipuistoa.

Ensimmäinen Porin urheilukeskuksen alueelle rakennettu liikuntapaikka oli vuonna 1910 valmistunut Tiilimäen urheilukenttä. Talvisin kenttä oli pikaluistelijoiden ja jääpalloilijoiden käytössä. Kenttä toimi Porin pääurheilukenttänä vain parinkymmenen vuoden ajan, kunnes lähemmäksi keskustaa rakennettiin Herralahden kenttä.

Urheilukeskuksen varsinainen kehitys alkoi, kun maauimala valmistui Isomäkeen vuonna 1957. Seuraavaksi alueelle rakennettiin golfkenttä vuonna 1963. Tämän jälkeen valmistuivat tekojää vuonna 1964 ja Porin stadion 1965. Tekojää katettiin vuonna 1971 nykyisinkin käytössä olevaksi jäähalliksi. Halli remontoitiin vuosina 2014–2016 ja nykyisin se on nimeltään Isomäki Areena.

Pääartikkeli: Porin stadion

Porin stadion on vuonna 1966 valmistunut yleisurheilu- ja jalkapallostadion. Sen katsojakapasiteetti on noin 12 000, josta 4 094 on katettuja paikkoja. Stadionilla on järjestetty muun muassa kolmet Kalevan kisat sekä pelattu useita miesten ja naisten jalkapallomaajoukkueen otteluita. FC Jazz, Porin Palloilijat ja NiceFutis ovat käyttäneet stadionia kotikenttänään.

Pääartikkeli: Isomäki Areena

Isomäki Areena (tunnetaan myös nimellä Isomäen jäähalli) on Isomäessä sijaitseva jäähalli. Se valmistui alun perin tekojääradaksi vuonna 1964, mutta sittemmin katettiin 1971. Halliin mahtuu 6 350 katsojaa. Areena toimii SM-liigajoukkue Porin Ässien kotiareenana.

Pääartikkeli: Porin maauimala

Porin maauimala on vuonna 1957 valmistunut, arkkitehti Yrjö Lindegrenin suunnittelema uimalaitos. Suojeltu maauimala peruskorjattiin vuosina 2002–2005.

Pääartikkeli: Porin tekojäärata

Porin tekojäärata on vuonna 1985 rakennettu tekojää, joka oli valmistuessaan Suomen kolmas iso tekojäärata. Yleisöluistelijoiden lisäksi kenttää käyttävät jääpalloseura Narukerä sekä pikaluistelijat. Kesäaikaan tekojään paikalla on tenniskenttiä.

Pääartikkeli: Karhuhalli

Karhuhalli on vuonna 1992 valmistunut urheiluhalli. Hallissa on kumirouhetekonurmi ja juoksurata sekä yleisurheilun kenttälajien suoritus- ja harjoituspaikkoja. Hallin katsomoissa on tilaa 500 katsojalle. Karhuhallissa on pelattu myös yksi Veikkausliigan ottelu ja se on toiminut TUL Cupin lopputurnauksen pelipaikkana 1993. Lisäksi hallissa on pelattu pesäpallon halli-SM -turnaus. Urheilutapahtumien lisäksi Karhuhalli toimii erilaisten messujen ja konserttien pitopaikkana.

Pääartikkeli: Porin pesäpallostadion

Porin pesäpallostadion on urheilukeskuksessa sijaitseva pesäpallostadion. Se toimii naisten Superpesis-seura Porin Pesäkarhujen kotikenttänä.

Pääartikkeli: Porin metsä

Porin metsä on 300 hehtaarin kokoinen ulkoilu- ja virkistysalue. Metsän halki kulkee muun muassa 3,5 kilometrin pituinen valaistu ulkoilureitti ja 7 kilometrin mittainen valaisematon maastolenkki, sekä useita muita kaupungin ylläpitämiä polkuja. Talvisin Porin metsässä on hiihtolatuja.^[2]

Stadionin vieressä sijaitseva lämmitettävä keinonurmi valmistui vuonna 2009. Lämmitys tapahtuu kaukolämmön paluuenergialla.^[3] Porin Palloilijat on käyttänyt tekonurmea kotikenttänään vuodesta 2012 asti.^[4] Keinonurmella on myös maalit amerikkalaista jalkapalloa varten ja se toimii Pori Bearsin kotikenttänä.

Urheilukeskuksessa sijaitsee kaksi nurmipintaista kenttää sekä kaksi hiekkakentää. Hiekkakentät ovat jalkapallon ohella myös pesäpallokäytössä.

Harjoitusjäähalli on vuonna 1990 valmistunut, juniorijääkiekkoilijoiden käytössä oleva jäähalli.

Astora Areena on vuonna 2011 valmistunut Porin Ässien omistama jäähalli, joka on seuran omien juniorien käytössä. Halli tunnetaan myös Patajunnuareenan nimellä.^[5]

Harjoitusjäähallin vieressä sijaitsee myös yksittäinen jääkiekkokaukalo.

Tennishalli valmistui vuonna 1984. Hallissa on kolme tennis- ja viisi sulkapallokenttää.^[6]

Maauimalan vieressä sijaitsee kaksi tennikseen käytettävää ulkokenttää.

Isomäki Areenan lähettyvillä sijaitsee asfalttipintainen koripallokenttä.

Katinkurun ampumarata sijaitsee Porin metsän etelälaidalla Pinomäessä. Ampumarata on 12,5 hehtaarin kokoinen Satakunnan Ampujien rakentama alue, jossa on useita eri urheiluammuntaan tarkoitettuja ratoja. Katinkurussa on muun muassa 25 metrin pistoolirata, 50 metrin pienoiskiväärirata sekä useita haulikkoratoja.^[7] Katinkurusta lähtee useita ulkoilureittejä muuhun Isomäkeen.

Porin metsän itälaidalla lentokentän vieressä sijaitsee jousiammuntahalli sekä ulkorata. Jousiampumaradan omistaa Porin Jousiampujat.^[8]

Porin metsän länsilaidalla Valtatie 8:n vieressä on yksityinen ratsastustalli. Lisäksi metsässä kulkee Pinomäkeen johtava ratsastusreitti.

Isomäen leirintäalue sijaitsee jäähallin ja maauimalan välittömässä läheisyydessä. Leirintäalue on avoinna vain Pori Jazzin ja muiden suurten kesätapahtumien aikana.

Vuosina 1961–2011 Isomäen jäähallin tuntumassa toiminut Vihreä Teatteri on yksi Suomen vanhimmista kesäteattereista. Vuodesta 2012 lähtien teatteri jatkaa Kirjurinluodossa.^[9]

Pääartikkeli: Tiilimäen urheilukenttä

Tiilimäen urheilukenttä oli vuodesta 1910 aina 1960-luvun alkuun käytössä ollut urheilukenttä. Kentän paikalla on 1960-luvulta lähtien sijainnut huoltoasema.

Ensimmäinen golfkenttä sijaitsi alueella vuosina 1954–1963 lentokentän läheisyydessä. Vuonna 1963 avattiin uusi kenttä nykyisen Karhuhallin tuntumaan. Kenttä oli käytössä vuoteen 1983 asti, jolloin se jäi osittain Porin läntisen ohikulkutien rakennustöiden alle.^[10]

Porin hevoskentän nimella tunnettu ravirata sijaitsi nykyisen Satakunnan keskussairaalan ja Porin lentoaseman välissä. Se joutui lopettamaan toimintansa jatkosodan alussa, kun saksalaiset joukot pidensivät lentokentän kiitoteitä.^[11]

• Porin kaupungin sivut (Arkistoitu – Internet Archive)

• Porin stadion (Arkistoitu – Internet Archive)
• Urheilukeskus Pori-tiedossa