Pohjois-Karjalan maakunnan kuntien vaakunat
Pohjois-Karjalan maakunta Punaisessa kentässä kultainen kruunu ja sen alapuolella kaksi esiin työntyvää, toisiaan vastaan iskevää käsivartta, joista oikea, haarniskoitu pitelee miekkaa ja vasen, rengaspanssarin peittämä paljaassa kädessä käyrää sapelia; kaikki hopeaa; paitsi aseiden kahvat ja haarniskan liitosvanteet kultaa. |
Vaakuna | Kunnan nimi, vaakunan kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä |
---|---|
Heinävesi Vihreässä kentässä aaltokoroinen hopeinen vastapalkki, jossa alatusten kolme kultaisilla ketjuilla sidottua vihreätä tukkilauttaa; vastapalkin yläpuolella kultainen ruoriratas. Pauli Numminen, 19. maaliskuuta 1959 | |
Ilomantsi Puna-mustahalkoisessa kilvessä kolme hopeista viisikielistä kannelta vieretysten; kielet mustia. Ahti Hammar, 24. marraskuuta 1954 | |
Joensuu Kilpi kahdesti lohkoinen, ylempänä vallikoro, alempana aaltokoro; kentät punainen, hopeinen ja musta. Toivo Vuorela, 19. marraskuuta 1957 | |
Juuka Punaisessa kentässä hopeinen koivu, jonka norkot kultaiset. Aake Kaarnama, 24. marraskuuta 1952 | |
Kitee Puna-mustakatkoisessa kilvessä hopeinen ruoriratas. Tapio Vallioja, 7. marraskuuta 1953 | |
Kontiolahti Hopeisessa kentässä pystyssä karhu olallaan uittohaka, kaikki mustaa, paitsi karhun varukset ja uittohaan varsi punaiset. Aarno Liuksiala, 27. helmikuuta 1953 | |
Lieksa Punaisessa kentässä tyvestä nouseva käsijousella ampuva mies, karvalakki päässä, kirves vyöllä; kaikki hopeaa. | |
Liperi Hopeakentässä punainen toistoristi. | |
Nurmes Punaisessa kentässä kolme hopeista karhukeihäänkärkeä pystyssä vierekkäin. | |
Outokumpu Punaisessa kentässä on kuusikoroinen lakio, jonka alapuolella kuparinmerkki; kaikki kultaa. Olof Eriksson, 18. helmikuuta 1953 (vahvistettiin Kuusjärven kunnanvaakunaksi) | |
Polvijärvi Hopeakentässä punainen polviorsi, jossa kolme hopeista, lentävää hanhea hirsittäin. | |
Rääkkylä Punaisessa kentässä kaksi mustaa kekälettä ristikkäin, liekit hopeaa. Gustaf von Numers, 3. toukokuuta 1956 | |
Tohmajärvi Hopeakentässä musta alasin, josta nousee punainen lieska. Olof Eriksson, 1. tammikuuta 2005 (ottanut käyttöön Värtsilän vaakunan)
|
Käytöstä poistuneet tai lakkautettujen kuntien vaakunat
Vaakuna | Kunnan nimi, vaakunan käytössäoloaika, kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä |
---|---|
Eno (1955–2008) Hopeakentässä punaisella kolmoisvuorella seisova musta, punakielinen majava, olallaan punavartinen, musta kirves. | |
Kesälahti (1956–2012) Mustassa kentässä hopeinen aaltokoroinen kärki, jossa kolme viisilehtistä punaista kukkaa asetettuina 1 + 2. Heikki Paaer, 3. helmikuuta 1956 | |
Kiihtelysvaara (1962–2004) Mustassa kentässä neljä hopeista oravannahkaa vieretysten. | |
Nurmeksen maalaiskunta (1953–1972) Puna-mustahalkoisessa kilvessä hopeamänty, jossa kaksi kultakäpyä. | |
Pielisjärvi (1953–1972) Kultaisessa kentässä musta palokärki, jonka päälaki ja kynnet punaiset, kentän oikea pieli musta. | |
Pyhäselkä (1955–2008) Punaisessa kentässä viisi hopeista vesilehvää asetettuina 1 + 3 + 1. Heikki Paaer, 19. lokakuuta 1955 | |
Tohmajärvi (1953–2004) Musta-punahalkoisessa kilvessä hopeinen koivunoksa paaluittain. | |
Tuupovaara (1957–2004) Mustassa kentässä tuohitorvea puhaltava, nouseva, hopeinen paimenpoika; tuohitorvi, kontti ja puukko kultaiset, kädet ja kasvot luonnonvärisiä. Kalevi Karlsson, 17. huhtikuuta 1957 | |
Valtimo (1952–2019) Punaisessa kentässä hopeinen kultavaruksinen susi pystyssä, saatteena seitsemän kultarahaa järjestettyinä 2 + 2 + 2 + 1. | |
Värtsilä (1958–2004) Hopeakentässä musta alasin, josta nousee punainen lieska. |
Lähteet
- Suomen kunnallisvaakunat. Suomen Kunnallisliitto, 1982. ISBN 951-773-085-3.