Piltuanjoki

Piltuanjoki
Jokilompolo Saunakankaan autiotuvan kohdalla.
Jokilompolo Saunakankaan autiotuvan kohdalla.
Alkulähde Kärkkäänjärvi, Utajärvi
Laskupaikka Nuorittajoki, Keinäsperä, Pudasjärvi
Alkulähteen korkeus 125,2 m
Infobox OK

Piltuanjoki on parikymmentä kilometriä pitkä pieni joki Pohjois-Pohjanmaalla. Se lähtee Utajärven kunnan Juorkunan kylän pohjoisosassa olevasta Kärkkäänjärvestä ja laskee Pudasjärven puolella Hetekylän takana Keinäsperällä Nuorittajokeen.

Kulku

Joki saa alkunsa Kärkkäänjärvestä ja laskee ensin pohjoiseen, mutta pääosin luoteeseen kohti Nuorittajokea. Joen molemmin puolen ovat suuret suot, etelässä Olvassuo ja pohjoisen puolella Oravisuo. Joki on siksi pääosin suvantoa, mutta muutamissa kangaspaikoissa on pieniä koskia kuten esimerkiksi Ketunpesämaan kohdalla Tammikoski, Saakeli, Lavittakoski ja Pitkäkoski. Samalla kohdalla on myös joen ylittävä kuorma-autoille tehty kahlaamo, toinen ylimenopaikka on lähellä Kärkkäänjärveä.

Veden ominaisuudet

Piltuanjoen koko vesistöalueen pinta-ala on 149,49 neliökilometriä ja järvisyys 1,31 %. Joen mitatut keskivirtaama- ja alivirtaamatilanteen väliset virtaamat, jolloin pohjavesipurkaumat ovat vielä suuria, ovat Piltuanjoessa 30–500 l/s. Sekä Nuorittajoki että Piltuanjoki kuuluvat Fennoskandian luonnontilaisiin jokireitteihin. Kesän 2001 Viinivaaran pohjavesimittauksissa Piltuanjoen vesi oli tumminta (väriarvo 200–350 mg/l Pt) joen suulla, mutta ravinne- ja humusmittauksissa jokivesi ei ollut Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen vedenlaatuaineiston mukaan vesistöalueen keskitasoa huonompi, joskin vesistö on pääosin rehevää ja sen ravinteena on lähinnä typpeä. Pohjavesi vaikuttaa Piltuanjoen veden laatuun yläosalla, mutta vaikutus heikkenee alaosaa kohden samalla kun humuspitoisuus ja rauta- sekä fosforipitoisuudet suurenevat. Pohjaveden suurin vaikutus on joen alkulähteeseen Kärkkäänjärveen ja aivan joen yläosaan, missä sen korvaamiselle ei ole selvityksen mukaan realistisia vaihtoehtoja.

Käyttö

Piltuanjokeakin käytettiin aikoinaan uitossa, mutta pääosin se lienee ollut muutaman erämaatalon ja satunnaisten kalamiesten nautinta-alueena. Kärkkään eli Kauniskankaan talosta alavirtaan sijaitsivat Saunakankaan talo Kellarikankaalla ja Kavalan talo Kavalanmaassa.

Tätä nykyä Piltuanjokea pyritään kehittämään osana Olvassuon aluetta, Saunakankaalle on mm. rakennettu uusi autiotupa lähelle entistä talon paikkaa. Melojien ohella jokea voivat hyödyntää kalastajat ja sen varsille on rakennettu sekä ennen vanhaan että myöhemminkin eräkämppiä metsästäjien tarpeisiin.

Joen kalakantaan kuuluvat varsinkin tavanomaiset ahven ja hauki, mutta myös säyne. Erämaajokena, jonka varrelle ei mene joitakin vanhoja talvitien pohjia tai muutamaa heikosti näkyvää polkua lukuun ottamatta mitään kulku-uraa, Piltuanjoen kalat ovat ehkä tavallista kookkaampia.

Kuvia Piltuanjoen varrelta

  • Piltuanjoen hauki autiotuvan kuistilla, 4–5 kg
    Piltuanjoen hauki autiotuvan kuistilla, 4–5 kg
  • Jokea Saunakankaalta kilometri alavirtaan
    Jokea Saunakankaalta kilometri alavirtaan
  • Kavalan talon jäännökset joen varrella
    Kavalan talon jäännökset joen varrella
  • Lavittakosken kuohuja
    Lavittakosken kuohuja

Lähteet

  • Viinivaaran pohjavesihanke - Vesistöjen vesitasetarkastelu[vanhentunut linkki], veden ominaisuudet (viitattu 3.8.2008)
  • Heikkilä, H., Kukko-oja, K., Laitinen, J., Rehell, S., Sallantaus, T. 2001. Arvio Viinivaaran pohjavedenottohankkeen vaikutuksesta Olvassuon Natura 2000 -alueen luontoon. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 799. 55 s. ISBN 951-40-1769-2, joen käyttö

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Piltuanjoki Wikimedia Commonsissa
Kylät

Ahmas | Alakylä | Ala-Naama | Ala-Niska | Autio | Juorkuna | Järvikylä | Kangaskylä | Kernilä | Kivijärvi | Kormunkylä | Marttisjärvi | Murronkylä | Naamankylä | Niska | Ojakylä | Potku | Sanginkylä | Sipolankylä | Sapilasmaa | Sotka | Särkijärvi | Tervolankylä | Utanen | Ylisuvanto | Yli-Utos

Järvet, lammikot ja lähteet

Ahmasjärvi | Ahvenlampi (Sanginkylä) | Ahvenlampi (Juorkuna) | Hakojärvi | Iso Karvasjärvi | Iso Kivijärvi | Iso Olvasjärvi | Iso-Timonen | Juorkuna | Kaihlanen | Kirkaslampi | Kivi-Sorsua | Kivijärvi | Korpinen | Kärkkäänjärvi | Lauttalampi | Marttisjärvi | Matkalampi | Mustalampi | Nuanjärvi | Palonen | Penikkajärvi | Pieni Torvenjärvi | Pikku Karvasjärvi | Pikku Olvasjärvi | Pikku-Säynäjä |Pikku-Timonen | Pontema | Puutturinjärvi | Saari-Sorsua | Sanginjärvi | Siiralampi | Sotkajärvi | Särkijärvi | Säynäjä |Torvenjärvi | Vaaranlampi | Valkiaisjärvi | Vähä-Ruohonen

Joet ja purot

Kiiminkijoki | Kivijoki | Koivujoki | Korpisenoja | Naamanjoki | Nuanjoki | Oilinginoja | Oulujoki | Piltuanjoki | Piltunginjoki | Poikajoki | Potkunjoki | Sanginjoki | Särkijoki | Säynäjäjoki | Tilanjoki | Timo-oja | Utosjoki

Luonnonsuojelualueet

Olvassuon luonnonpuisto | Rokuan kansallispuisto

Rakennukset ja rakennelmat

Ahmaksen kalevalainen perinnekylä | Ahmaskosken silta | Ala-Utoksen voimalaitos | Maijan kivi | Utajärven kirkko | Utajärven kivipuisto | Utasen voimalaitos

Muistomerkit, laatat ja veistokset

Sankarivainajien muistomerkki (1950) | Karjalaan jääneiden muistomerkki (1958) | Roomari-patsas (1985) | Veteraanikivi (1991) | Merilän suvun koskenlaskijoiden muistomerkki (2000) | Runonlaulajien muistomerkki (2003)

Museot

Utajärven kotiseutumuseo | Ylisipolan kotiseutumuseo

Liikenne

Ahmaksen rautatieasema | Niskan seisake | Oulu–Kontiomäki-rata | Rokuan rautatie | Seututie 836 | Seututie 837 | Sotkan seisake | Utajärven rautatieasema | Valtatie 22 | Yhdystie 8300

Tämä meriin, järviin, jokiin tai muihin vesimuodostumiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.