Metateesi (kielitiede)
Metateesi tarkoittaa kielitieteessä sanan äänteiden tai tavujen keskinäistä paikanvaihtoa.[1] Esimerkiksi sanassa viitake ('viikate') kaksi viimeistä tavua ovat vaihtaneet keskenään paikkaa. Sanan vene alkuperäinen muoto on ollut *veneh, josta runokielessä käytetään metateettistä muotoa venhe.
Esimerkki:
- Leijona > jellona
Lähteet
- Wiik, Kalevi: Fonetiikan perusteet. Suomenkielinen oppikirja. Helsinki: WSOY kurssikirjat, 1981. ISBN 951-0-10324-1.
Viitteet
- ↑ a b Wiik, s. 183.