Länkipohja
Länkipohja on taajama Jämsässä Längelmäveden vesistön koillispäässä. Vuoden 2007 kuntaliitokseen asti se oli Längelmäen keskustaajama. Länkipohjan pohjoispuolitse kulkee Tampereen ja Jyväskylän välinen valtatie 9. Valtatietä pitkin on matkaa Tampereelle 65 kilometriä, Jyväskylään 85 kilometriä sekä Jämsään ja Orivedelle kumpaankin 25 kilometriä. Länkipohjasta lähtevät lisäksi seututiet Kuhmoisiin (30 km), Eräjärvelle (entinen kunta, nykyisin Orivettä, 30 km) ja Kuhmalahdelle (entinen kunta, nykyisin Kangasalaa, 35 km). Längelmäen kirkonkylään Hakosalmelle on matkaa 10 kilometriä.[1]
Historia
Länkipohja mainittiin jo vuoden 1540 maakirjassa viiden talon kylänä. Länkipohjassa sijaitsivat Längelmäen kunnanvirasto sekä Längelmäen säästöpankin ja osuuspankin pääkonttorit. Suomen sisällissodassa käytiin Länkipohjan taistelu 16. maaliskuuta 1918.[1]
Valtatie 9, joka oli alkujaan osa ns. Vanhaa Laukaantietä, kulki aiemmin Länkipohjan kylän halki, kunnes valtatien uusi linjaus, joka ohittaa Länkipohjan sen pohjoispuolelta, valmistui vuonna 1962. Länkipohjassa aloitti vuonna 1967 toimintansa Längelmäen kunnan ensimmäinen varsinainen teollisuusyritys, kuorma-autojen perävaunuja ja kuormakoreja valmistava Jyki-Group Oy.[1]
Länkipohjan kautta kulkee myös Tampereen ja Jyväskylän välinen rautatie. Länkipohjan rautatieasema (lyhenne Läp) avattiin rautatien valmistuttua Orivedeltä Länkipohjaan saakka vuonna 1948. Rautatien ansiosta ja toisaalta kirkonkylän liikenteellisesti hankalan sijainnin vuoksi Länkipohjasta muodostui Längelmäen kunnan keskustaajama. Rautatien merkitys väheni kuitenkin maantieyhteyksien parantuessa. Länkipohjan asema muutettiin seisakkeeksi vuonna 1968 ja henkilöliikenne Oriveden ja radan silloisen päätepisteen Jämsänkosken välillä lopetettiin seuraavana vuonna. Vaikka rautatietä jatkettiin Jämsästä Jyväskylään 1970-luvun lopulla, henkilöliikennettä Länkipohjan asemalla ei aloitettu uudelleen; päinvastoin Länkipohjan liikennepaikka lakkautettiin vuonna 1987. Länkipohja-niminen junakohtauspaikka otettiin käyttöön puoli kilometriä vanhalta asemalta Jämsän suuntaan vuonna 2004. [2]
Lähteet
- ↑ a b c Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 5: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 123–127. Porvoo–Helsinki: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.
- ↑ Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 178. Helsinki: Karttakeskus, 2010.
Etelä-Karjala: Akonpohja (Saari) • Joutsenon kirkonkylä • Lauritsala • Miettilä (Rautjärvi vuoteen 1972) • Niukkala (Uukuniemi) • Nuijamaa • Vainikkala (Lappee) • Ylämaan kirkonkylä Etelä-Pohjanmaa: Alahärmän kirkonkylä • Jalasjärven kirkonkylä • Jurvan kirkonkylä • Kortesjärven kirkonkylä • Keskikylä (Lehtimäki) • Nurmon kirkonkylä • Peräseinäjoen kirkonkylä • Törnävä (Seinäjoen mlk) • Töysän kirkonkylä • Ylihärmän kirkonkylä • Ylistaron kirkonkylä Etelä-Savo: Anttolankylä • Haukivuoren asemanseutu • Jäppilän kirkonkylä • Kerimäen kirkonkylä • Naarajärvi (Pieksämäen mlk/Pieksänmaa) • Punkasalmi (Punkaharju) • Rantakylä (Mikkelin mlk) • Ristiinan kirkonkylä • Savonrannan kirkonkylä • Suomenniemen kirkonkylä • Virtasalmen kirkonkylä Kainuu: Teppana (Kajaanin mlk) • Vuolijoen kirkonkylä Kanta-Häme: Hattelmala* (Vanaja) • Hauhon kirkonkylä • Hätilä (Hämeenlinnan mlk) • Iittala (Kalvola) • Kojo (Koijärvi) • Lammin kirkonkylä • Rengon kirkonkylä • Suotaala (Tyrväntö) • Syrjäntaka (Tuulos) Keski-Pohjanmaa: Kirkonmäki (Kaarlela) • Knivsund (Öja) • Kälviän kirkonseutu • Lohtajan kirkonkylä • Ullavan kirkonkylä Keski-Suomi: Asemakylä (Pihlajavesi) • Halli (Kuorevesi) • Honkola (Äänekosken mlk) • Jämsänkosken keskustaajama • Konginkangas • Korpilahden kirkonkylä • Koskenpää • Leivonmäen kirkonkylä • Pylkönmäen kirkonkylä • Sumiaisten kirkonkylä • Suolahden keskustaajama • Säynätsalo • Vaajakoski* (Jyväskylän mlk) Kymenlaakso: Anjala • Elimäen kirkonkylä • Haapasaari • Helilä (Karhula ja Kymi) • Jaalan kirkonkylä • Keltakangas (Sippola vuodesta 1966/Anjalankoski) • Kuusaa (Kuusankoski) • Sippola • Summa* (Vehkalahti) • Valkealan kirkonkylä Lappi: Isokylä* (Kemijärven mlk) • Karunki • Kiviranta (Alatornio) • Saarenkylä* (Rovaniemen mlk) • Turtola Pirkanmaa: Eräjärvi • Huittula (Sääksmäki) • Karkku • Kiikka • Kiikoisten kirkonkylä • Kurun kirkonkylä • Kämmenniemi (Teisko) • Luopioisten kirkonkylä • Länkipohja (Längelmäki) • Messukylä • Pehula (Keikyä/Äetsä) • Pohja (Kuhmalahti) • Pohjakylä (Suodenniemi) • Sahalahden kirkonkylä • Siuro (Suoniemi) • Sorila (Aitolahti) • Tottijärvi • Uotsola (Mouhijärvi) • Viialan kirkonkylä • Viljakkalan kirkonkylä • Vilppulan asemanseutu Pohjanmaa: Alaveteli • Bergö • Björköby • Jepuan asemanseutu • Koivulahti • Lapväärtti • Lillby (Purmo) • Maksamaan kirkonkylä • Munsala • Oravaisten kirkonkylä • Petolahti • Pirttikylä • Raippaluoto • Siipyy • Teerijärvi • Tiukka • Vähänkyrön kirkonkylä • Ylimarkku • Ähtävä Pohjois-Karjala: Enon kirkonkylä • Hammaslahti (Pyhäselkä) • Kesälahden kirkonkylä • Kiihtelysvaaran kirkonkylä • Kuusjärvi • Pankakoski* (Pielisjärvi) • Porokylä (Nurmeksen mlk) • Tuupovaaran kirkonkylä • Uusikylä (Värtsilä) • Valtimon kirkonkylä Pohjois-Pohjanmaa: Asemakylä (Kuivaniemi) • Haukiputaan kirkonkylä • Himangan kirkonkylä • Kestilän kirkonkylä • Kiimingin kirkonkylä • Meijerinkylä (Temmes) • Oulunsalon kirkonkylä • Paavola • Pattijoen kirkonkylä • Piippolan kirkonkylä • Rantsilan kirkonkylä • Rautio • Revonlahti • Salonkylä (Saloinen) • Siikajoenkylä • Säräisniemi • Vihannin kirkonkylä • Yli-Iin kirkonseutu • Ylikiimingin kirkonkylä Pohjois-Savo: Juankosken kirkonseutu • Kangaslammin kirkonkylä • Karttulan kirkonkylä • Maaningan kirkonkylä • Muuruveden kirkonkylä • Melalahti (Riistavesi) • Nilsiän keskustaajama • Säyneinen • Varpaisjärven kirkonkylä • Vehmersalmen kirkonkylä Päijät-Häme: Artjärven kirkonkylä • Heinolan kirkonkylä (Heinolan mlk) • Hämeenkoski • Nastolan kirkonkylä Satakunta: Ahlainen • Eurakoski (Kiukainen) • Hinnerjoki • Honkajoen kirkonkylä • Kangas (Kullaa) • Kauvatsa • Kepola (Köyliö) • Kodisjoen kirkonkylä • Koskenkylä (Honkilahti) • Lapin kirkonkylä • Lavian kirkonkylä • Luvian kirkonkylä • Noormarkun kirkonkylä • Pihlava (Porin mlk) • Uotila* (Rauman mlk) • Vampulan kirkonkylä Uusimaa: Bromarv • Etelä-Haaga (Haagan kauppala) • Gammelbacka* (Porvoon mlk) • Hyvinkäänkylä (Hyvinkään mlk) • Karjaan keskustaajama • Karjalohjan kirkonkylä • Kulosaari • Liljendalin kirkonkylä • Malmi (Helsingin mlk vuoteen 1945) • Munkkiniemi (Huopalahti) • Nummen kirkonkylä (Nummi/Nummi-Pusula) • Patola (Oulunkylä) • Pernajan kirkonkylä • Pohjankuru • Pusula • Ruotsinpyhtään kirkonkylä • Sammatin kirkonkylä • Tenhola • Vihdin kirkonkylä • Virkkala* (Lohjan kunta) • Österby* (Tammisaaren mlk) Varsinais-Suomi: Alastaron kirkonkylä • Askaisten kirkonkylä • Halikon kirkonkylä • Hiittinen • Hirvikoski (Loimaan kunta) • Houtskarin kirkonkylä • Inkere (Pertteli) • Jakkula (Somerniemi) • Jäkärlä (Maaria) • Kaivola (Pertteli) • Kakskerta • Kalanti • Karppinen (Karjala) • Kiikalan kirkonkylä • Kitula (Suomusjärvi) • Kokkila (Angelniemi) • Korppoon kirkonkylä • Kuusisto • Kuusjoen kirkonkylä • Lammala (Västanfjärd) • Lemun kirkonkylä • Lokalahti • Mellilän asemanseutu • Merimaskun kirkonkylä • Metsämaa • Mietoisten kirkonkylä • Muurlan kirkonkylä • Nauvon kirkonkylä • Norrby (Iniö) • Paattinen • Palva (Velkua) • Perniön kirkonkylä • Piikkiön kirkonkylä • Pyhämaa • Rantola (Karuna) • Rymättylän kirkonkylä • Särkisalon kirkonkylä • Taalintehdas (Dragsfjärd) • Tarvasjoen kirkonkylä • Toija (Kisko) • Vahdon kirkonkylä • Yläneen kirkonkylä Luovutetut alueet: Kirkkoranta (Muolaa) • Kyyrölä • Parkkina (Petsamo) • Pölläkkälä (Äyräpää) • Salmi • Soanlahti • Suurkylä (Suursaari) • Säkkijärvi • Tenkalahti (Käkisalmen mlk) • Virkkilä (Vuoksela) Tähdellä (*) merkityt ovat olleet kuntien suurimpia asutuskeskuksia sellaisissa tapauksissa, että kunnantalo on sijainnut viereisessä kaupungissa tai kauppalassa. |
Katso myös: Luettelo Suomen taajamista • Luettelo Suomen kunnista |