Korkeamäen jätinkirkko
| Korkeamäen jätinkirkko | |
|---|---|
| Sijainti | |
  Korkeamäen jätinkirkko | |
| Koordinaatit | 63.25007553°N, 22.9880347°E |
| Valtio | Suomi |
| Paikkakunta | Kauhava (Alahärmä) |
| Historia | |
| Tyyppi | Jätinkirkko |
| Ajanjakso | kivikausi |
| Korkeus | 65,0 [1] m |
| Pinta-ala | alle 1 800 (60×30) [2] m² |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Korkeamäen jätinkirkko eli Korkiasaaren jätinkirkko on Etelä-Pohjanmaalla Kauhavan Alahärmässä sijaitseva jätinkirkko. Aiemmin röykkiökohteena tunnettu muinaisjäännös on vuonna 2010 luokiteltu myös jätinkirkoksi.[1][3]
Sijainti
Alue sijaitsee Alahärmän kirkosta 6,5 kilometriä itään Haarusjärven eteläpuolella ja Kortesjärven puolella sijaitsevien kalliopaljastumien länsipuolella. Alueella sijaitsee laajoja ojitettuja soita, kuten esimerkiksi Kaakkurinneva, ja siellä on myös kallioinen mäki, jota kutsutaan Korkeamäeksi tai Korkiasaareksi. Mäen päällä on useita kivisiä muinaisjäännöksiä. Ne sijaitsevat pääasiassa mäen koillissivulla, missä muinainen rantakin on sijainnut. Korkiasaaren juurelle pääsee metsäautotieltä, joka tulee siihen Alhärmästä alkavalta yhdystieltä 17843. Metsäautotietä ajetaan yhdystieltä 1,2 kilometriä etelään.[1][3]
Jätinkirkko
Lokakuussa 2010 tehdyssä tarkastuksessa kohde luokiteltiin myös jätinkirkoksi. Luontaisia kivivalleja on muokattu ja laajennettu ladotuilla kivivalleilla niin, että syntynyt rakennelma on soikea. Marianna Ridderstad mittasi jätinkirkon mittoja jätinkirkkojen paleoastronomisen tutkimushankkeen aikana. Jätinkirkko on hänen mukaansa 60 metriä pitkä ja 30 metriä leveä. Rakenteen pituusakselin suuntaus on 17° pohjoisesta vastapäivään eli pohjois-koilliseen. Kivivalleissa on kolme kraatteriröykkiötä, joissa röykkiön keskellä on kuoppa. Näiden arvellaan olevan saaliiden säilytyskuoppia. Ridderstad on ilmoittanut, että kivivallissa on kaksi sisäkkäistä vallirakennetta. Näyttää siltä, ettei valleihin ole raivattu liikkumista helpottavia kohtia eli portteja.[1][2]
Ympäristö
Alueen kiviset rakenteet on tunnettu kauan, mutta mäen eteläpäässä sijaitseva jätinkirkko on uusi havainto. Muut kiviröykkiöt sijaitsevat mäen pohjoispuolella. Pohjoispään keskittymä sijaitsee 75 metriä jätinkirkosta pohjoisluoteeseen ja toinen 40 metriä siitä pohjoiseen. Röykkiöt ovat sammaleiden ja kasvuston peittämiä, mutta ne ovat pintamaata raivaamatta havaittavissa. Niitä on tulkintatavasta riippuen 4–7 kappaletta. Röykkiöiden läpimitta vaihtelee viidestä metristä kahdeksaan metriin. Jokaista röykkiötä on kaiveltu niiden keskikohdasta. Mäellä on näiden lisäksi kaksi jätinkirkkoa pienempää latomusta, jossa on ilmeisesti keskeltä raivattu puhtaaksi alue luontaisesta kivikosta ja raivatut kivet pinottu reunavalliksi. Toisen raivatun alueen halkaisija on 16 metriä, ja toisen alueen mitat ovat 16×10 metriä.[1]
Tutkimuksia
Kohteessa on käyty tutkimassa alueen kivisiä rakenteita tarkastuksien ja inventointien yhteydessä vuosina 1967 (Ari Siiriäinen), 1984 (Matti Bergström), 2008 (Taisto Karjalainen) ja 2010 (Kaisa Lehtonen ja Pentti Risla). Vuoden 2010 käynnin aikana huomattiin jätinkirkon suuri rakenne. Alueen muinaishautoja ei ole tutkittu.[1]
Lähteet
- ↑ a b c d e f Muinaisjäännösrekisteri: Korkeamäki Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 29.10.2010. Museovirasto. Viitattu 30.11.2016.
- ↑ a b Ridderstad, Marianna: Orientations and other features of the Neolithic 'giants' churches' of Finland from on-site and lidar observations, Journal of Astronomical History and Heritage, s. 135–150, 2015
- ↑ a b Korkeamäen jätinkirkko, Kauhava (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 10.10.2019.
Aiheesta muualla
- Okkonen, Jari: Jättiläisen hautoja ja hirveitä kiviröykkiöitä: Pohjanmaan muinaisten kivirakennelmien arkeologiaa. Väitöskirja, Oulun yliopisto. Acta Universitatis Ouluensis. Series B, Humaniora 52. Oulu: Oulun yliopisto, 2003. ISBN 951-42-7169-6. Teoksen verkkoversio (pdf).
- Okkonen, Jari: Jätinkirkot – Pohjanmaan arvoitukselliset muinaisjäännökset (Arkistoitu – Internet Archive), Arkeologia NYT! 2-3/2008, s.5–7
