Kirjovaskiyökkönen

Kirjovaskiyökkönen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Yökkösmäiset Noctuoidea
Heimo: Yökköset Noctuidae
Alaheimo: Metalliyökköset Plusiinae
Tribus: Plusiini
Suku: Autographa
Laji: pulchrina
Kaksiosainen nimi

Autographa pulchrina
Haworth, 1802

Katso myös

  Kirjovaskiyökkönen Commonsissa

Infobox OKNimi-testi OK

Kirjovaskiyökkönen (Autographa pulchrina) on varsin yleinen, punertavankirjava keskikesän yöperhoslaji.

Koko ja ulkonäkö

Etusiipien pohjaväri vaihtelee vaalean punaruskeasta tumman violetinruskeaan ja ne ovat monimutkaisen sävykirjonsa vuoksi levottoman kirjavat. Siiven keskellä on pienehkö, valkoinen, kreikkalaista gamma-kirjainta muistuttava kuvio, joka on useimmiten jakaantunut kahteen erilliseen osaan. Kuvion takaa siipi on pieneltä alueelta ruosteenkellertävä. Munuaistäplän reunus on hopeisen vaalea ja täplä on takareunastaan musta. Sisempi ja ulompi poikkiviiru ovat vaaleanruskeat, gamma-kuviota tummemmat ja ulommassa poikkiviirussa on pieni, terävä mutka sisäänpäin. Aaltoviiru erottuu tummana ja siinä on loivasti kaartuva, hieman w-kirjaimen muotoinen mutka. Siipiripset ovat alapinnalta täplikkäät ja niiden ruskea tyviviiru on hyvin himmeä. Takasiivet ovat tummanharmaat, ulkoreunaa kohti tummenevat ja niiden alapinnalla on viivamaiseksi venynyt keskipilkku. Siipiväli 36–42 mm.[1][2][3]

Levinneisyys ja lentoaika

Lajia tavataan laajalla alueella läntisimmästä Euroopasta Japaniin saakka.[4] Suomessa sitä tavataan lähes koko maassa etelärannikolta ainakin Keski-Lappiin saakka. Pohjoisesta havaintoja on kuitenkin huomattavasti etelää vähemmän. Perhoset ovat lennossa yhtenä sukupolvena kesäkuun alkupuolelta elokuulle lennon ollessa huipussaan heinäkuun alussa.[5]

Elinympäristö ja elintavat

Kirjovaskiyökkönen on yleinen laji, joka viihtyy sekä kosteissa että kuivissa ympäristöissä. Rehevien metsien ja metsänreunusten lisäksi se on runsaslukuinen erilaisissa kulttuuriympäristöissä. Perhoset lentävät yöllä ja tulevat valolle. Ne myös käyvät kukilla. Laji talvehtii keskenkasvuisena toukkana ja koteloituu kotelokopan sisään ravintokasvin yhteenpunottujen lehtien väliin.[3][4]

Ravintokasvi

Toukka elää erilaisilla ruohovartisilla kasveilla.[3]

Lähteet

  1. Svenska fjärilar (ruotsiksi)
  2. ukmoths.org (englanniksi)
  3. a b c Mikkola K & Jalas I: Suomen perhoset. Yökköset 2.. Suomen Perhostutkijain Seura. Otava, 1979. ISBN 951-1-04297-1. s. 204–205
  4. a b Norges sommerfugler (norjaksi)
  5. Perhoswiki[vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla

  • Laji.fi: Kirjovaskiyökkönen (Autographa pulchrina)
  • Suomen Perhoset: Kirjovaskiyökkönen
  • Perhostutkijainseura: Kirjovaskiyökkönen (Autographa pulchrina) (Arkistoitu – Internet Archive)
  • University of Michigan, Animal Diversity Web (ADW): Autographa pulchrina (englanniksi)
  • Pherobase: Semiochemicals of Autographa pulchrina, the Beautiful golden Y (englanniksi)
  • Bestimmungshilfe des Lepiforums[vanhentunut linkki] (saksaksi)
  • Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)
Taksonitunnisteet