Kansantalojen Liitto

Kansantalojen Liitto
Perustettu 22.7.1950
Perustaja SKDL
Tyyppi vasemmistolaisten yhteisöjen toimitilojen keskusjärjestö
Toimiala kiinteistöjen tukitoiminta
Kotipaikka Helsinki
Toiminta-alue Suomi
Päätöksentekoelin hallitus
Infobox OKNimi-testi OK

Kansantalojen Liitto (lyh. KTL) on suomalainen vasemmistolainen työväentaloja (kansantaloja) ja muita kiinteistöjä (kuten järjestötaloja, tanssilavoja, huvipuistoja, lomakeskuksia, kansanpuistoja, ravintoloita ja kahviloita) omistavien yhteisöjen keskusjärjestö. Vuonna 1950 perustettu KTL kokoaa nykyisin Vasemmistoliittoa lähellä olevia yhdistyksiä. Liitto edistää jäsentensä toimitilojen rakentamista, ylläpitoa ja hankintaa muun muassa koulutusta järjestämällä.

KTL:n yhdistysten kiinteistöistä vanhin on vuonna 1810 rakennettu Snellmankoti Kokkolassa ja uusin vuonna 1988 valmistunut Halikon Hehkun Maja. Taloista aktiivisin oli 2020-luvun alussa Tornion Järjestötalo.[1] Liiton toimisto on Vantaan Puistokulmassa.

KTL on Suomen Kotiseutuliiton jäsenjärjestö.[2] Vuonna 2013 KTL:n yhdistykset saivat noin 10 prosenttia Kotiseutuliiton kautta jaetuista valtion seurantalojen korjausavustuksista.[3]

Historia

Kansan Talojen Liitto perustettiin SKDL:n vuoden 1949 liittokokouksessa tehdyn päätöksen mukaisesti[4] 22. heinäkuuta 1950 yhdyssiteeksi paikallisille kiinteistöjä omistaville yhdistyksille.[5] Liittoon saivat liittyä myös yhdistykset, joilla oli rakentamattomia tontteja.[6] KTL neuvoi jäsenyhdistyksiään kaikissa kiinteistöihin liittyvissä kysymyksissä ja auttoi esimerkiksi yhteishankinnoissa, luottoasioiden järjestelyissä, rakennusteknisissä asioissa, vakuutusten hankinnoissa ja lakiasioissa. KTL välitti kansantaloille muun muassa hiiltä, koksia, rakennusaineita ja toimistotarvikkeita.[4] Talojen rahoitus järjestettiin työväen raha- ja vakuutuslaitosten sekä säästöpankkien ja ammattiliittojen kautta.[7] KTL pyrki edistämään laajapohjaisten taloyhdistysten perustamista, jotta kiinteistöt eivät jäisi yhden yhdistyksen vastuulle.[8]

Vuonna 1956 liiton toimisto muutti Kotkankadun Lehdistötalosta vastavalmistuneeseen Kulttuuritaloon Sturenkadulle.[9] Vuoden 1960 liittokokouksessa KTL päätti yhdistää toimistonsa (toimitilojen kulttuuri- ja valistustoimintaa koordinoineen) Kulttuurityön Keskuksen kanssa ja liitto liittyi KtK:n jäsenyhdistykseksi.[10] KtK oli perustettu 1950-luvun puolivälissä liikkeen talojen tukiyhdistykseksi. KtK:hon muodostettiin fuusiossa kiinteistöosasto, jolle siirrettiin KTL:n toimintoja. Toiminnanjohtaja siirtyi KtK:n palkkalistoille.[11]

Vuonna 1965 perustettiin Työväen Virkistys- ja Lomakeskusliitto kansandemokraattien loma- ja virkistystoiminnan keskusjärjestöksi.[12]

1970-luvulla KTL:n toimenkuvaan kuului muun muassa yhteisostojen ja lainojen välittäminen, kiinteistöjen rakennus- ja kunnostussuunnitelmien tarkistaminen, vakuutusneuvonta sekä muu liiketoiminnan hoidossa avustaminen.[5]

Vuonna 2021 KTL järjesti yhteistyössä Kansan Arkiston kanssa ”Kansantalojen arkistot talteen” -keruuprojektin, joka sai kunniamaininnan Arkistoyhdistyksen Vuoden arkistoteko -kilpailussa.[13]

Johto

Toiminnanjohtajat

  • Johan Slup 1950–196x[4]
  • Matti Tokkari 201x[3]
  • Riku Ahola 201x[14]
  • Kati Tyystjärvi 20xx→[15]

Puheenjohtajat

Yhdistykset ja kiinteistöt

Heinäkuussa 1946 hyväksyttiin laki eräiden lakkautettujen yhdistysten toimitalojen palauttamisesta, jonka nojalla valtio saattoi lunastaa vuosina 1930–1936 lakkautetuilta yhdistyksiltä takavarikoidut kiinteistöt luovutettavaksi takaisin yhdistysten seuraajille. Lain perusteella kansandemokraattiset järjestöt saivat haltuunsa monia vanhoja työväentaloja 1940-luvun lopussa ja 1950-luvun alussa.[17]

1950-luvun alussa kansandemokraatit hallinnoivat hieman alle 400 kiinteistöä.[4] Kaikki taloja omistaneet yhdistykset eivät kuitenkaan liittyneet liittoon.[8] Vuonna 1956 toimipaikkoja oli 617, joista taloja oli noin 400, ja liittoon kuului 218 yhdistystä.[7] 1970-luvun alussa liittoon kuului noin 300 SKDL:n jäsenjärjestöä tai lähiyhteisöä. Jäsenyyden edellytyksenä oli toimitilan omistaminen tai hallinnoiminen.[5] 2010-luvun alussa KTL:ään kuului noin 200 yhteisöä, joiden hallussa oli noin 250 kiinteistöä.[18] 2020-luvun alussa vasemmistoliittolaisia järjestötaloja oli noin 120[19] ja KTL:ään kuului 147 yhdistystä.[15]

Lähteet[3][20]
 

Entiset

Luettelo sisältää kansandemokraattisen tai vasemmistoliittolaisen työväenliikkeen hallinnassa aiemmin olleita järjestötaloja, jotka on purettu tai myyty, riippumatta siitä, onko omistajayhteisö kuulunut KTL:ään. Luettelo sisältää myös ennen KTL:n perustamista vuosina 1944–1950 toimineita taloja ja edelleen toimivia taloja, joiden omistajat ovat eronneet KTL:stä tai joiden suhteesta KTL:ään ei ole tietoa.

 
  • Asunto Oy Helsinginkatu 10
  • Asunto Oy Punavuorenkatu 17
  • Asunto Oy Sturenkatu 26
  • Asunto Oy Vaasankatu 10 (tontti, vaihdettiin Helsingin kaupungin kanssa Kulttuuritalon tonttiin)
  • Demokraattinen Kulttuurisäätiö (vuoteen 1981 Nummenmäen Järjestöyhdistys) (T-Talo, Turku)
  • DFFF:s Vasa Förening (Vaasan Kansantalo, palautettiin 1947[21], purettiin 1970)
  • Espoon ty. Rannikko (Työväentalo Rannikko)
  • Halla-ahon järjestöpirtti
  • Haukiputaan Jokikylän Kolmion tanssilava
  • Helsingin Kulttuuritalo Oy (Kulttuuritalo)
  • Hirvensalon ty. Sorto (Hirvensalon työväentalo Sorto) tuhoutui tulipalossa 1951
  • Hunsalan ty. (Hunsalan työväentalo)
  • Hämeenlinnan Kansantalo Oy (Hämeenlinnan kansantalo)
  • Iin Järjestöyhdistys (Iin järjestötalo)
  • Iisalmen Järjestöyhdistys
  • Iisveden ty. (Iisveden työväentalo) tuhoutui tulipalossa 1946
  • Itä-Karttulan pienviljelijäin osasto (Itä-Karttulan pienviljelijäin osaston talo)
  • Jokelan Järjestötaloyhdistys (Jokelan järjestötalo)
  • Jokikylän työväentalo
  • Jupperin Yhteistupayhdistys (aik. Aatteellinen Taloyhdistys Yhteistupa) (Jupperin Yhteistupa)
  • Jurvan Työväentalo
  • Jylppylä (tanssilava)
  • Jyskän Työväenjärjestöjen Talo Oy (Jyskän työväentalo)
  • Jyväskylän Järjestöyhdistys (Koivurannan huvipuisto[27], Koivurannan tanssilava[28])
  • Järvenpään Järjestöyhdistys
  • Kajaanin Hotelli Oy (Kajaanin hotelli)
  • Kalliokylän ty. (Kalliokylän työväentalo, palautettiin 1948[29])
  • Kankaantaan Järjestötalo Oy (Kankaantaan järjestötalo)
  • Kansantupa Oy (Kansantupa, Joensuu)
  • Kajaanin Työväen Virkistys- Ja Lomakeskus (Karangan kansanpuisto, lava, ravintola, leirialue)
  • Karhulan Keskustalo Oy (Karhulan Järjestöyhdistys) (Karhulan keskustalo)[30]
  • Karttulan ty. (Karttulan työväentalo)
  • Kemin ty. (Kemin työväentalo tuhoutui tulipalossa 1954)
  • Kemin Työväen Lomakeskus (aik. Kemin Työväen Virkistys- ja Lomakeskus)
  • Keravan Toimitaloyhdistys (Keravan kerhotupa)
  • Kerkkoon Kansantaloyhdistys (Kerkkoon kansantalo valmistui 1954)
  • Kiinteimistöosakeyhtiö Kyrö (Vaasa)
  • Kiinteistöosakeyhtiö Rysälä (Rysälä, satama, Sipoo)
  • Kiinteistö Oy Hallituskatu 19 (Hämeenlinnan järjestöyhdistys)
  • Kiinteistö Oy Helsingin Kotkanpesä (aik. Kiinteistö Oy Kotkankatu 9, Lehdistötalo Oy, Flora tekniska fabriks Ab) (Lehdistötalo)
  • Kiinteistö Oy Puolikiintiö
  • Kiinteistö Oy Sodankylän Vieraspalvelu
  • Kiinteistö Oy Tampereen Keskus (Puutarhakadun liiketalo, valmistui 1968)
  • Kortteisen ty. (Kortteisen työväentalo)
  • Kuohatin Kansandemokraattinen ty. (Kuohatin työväentalo)
  • Kuopion toimitaloyhdistys (Työnkulma)
  • Korson Kansantalo Oy (Korson kansantalo)
  • Kotalan Toimitaloyhdistys (Kotalan kansantalo)
  • Kurkimäen ty. (Kurkimäen työväentalo)
  • Kursun työväen ja pienviljelijäin yhdistys (Kursun kansantalo)
  • Kuusenmäen työväentalo
  • Kymen Talo Oy (Kotkan järjestötalo)
  • Lahden Työväentalo Oy (Lahden työväentalo)
  • Laidinmäen ty. (Laidinmäen työväentalo)
  • Lappeenrannan Järjestöyhdistys (Lappeenrannan järjestötalo)
  • Latovainion demokraattinen yhdistys (Latovainion työväentalo)
  • Lauritsalan Järjestötaloyhdistys (Lauritsalan järjestötalo)
  • Leppävaaran kansantalo (valmistui 1954[31])
  • Lielahden Järjestöyhdistys (Lielahden työväentalo)
  • Luotsinmäki (tanssilava) (Pori)
  • Luvalahden Järjestöjen Talo (Säkylä)
  • Länsi-Pohjan Kuntoutuksen Tuki (Kemin liikunta- ja kuntoutuskeskus)
  • Matinkylän Järjestöyhdistys (Matinkylän pirtti)
  • Melalahden työväentalo (palautettiin 1947[26])
  • Meltauksen Järjestöyhdistys (Meltauksen järjestötalo)
  • Mikkelin Järjestöyhdistys
  • Muuratsalon Työväentalo Oy (Salorinteen työväentalo)
  • Mäntylahden työväen ja pienviljelijäin osasto (Mäntylahden työväentalo)
  • Mäntyperän ty. (Mäntyperän työväentalo)
  • Naapurivaaran lava (Sotkamo)
  • Niinimäen ty. (Niinimäen työväentalo)
  • Nirvanlinna Oy (Nirvanpirtti)
  • Nissbackan Järjestötaloyhdistys (Nissbackan järjestötalo)
  • Oulun Kansantalo Osakeyhtiö (Oulun kansantalo)
  • Oulunkylän Kansantalo Oy Pikkukoski (Oulunkylän kansantalo, Pikkukosken lava)
  • Outokummun Toimitaloyhdistys (Outokummun kansantalo, valmistui 1954)
  • Oravais folkdemokratiska förening (Oravaisten työväentalo)
  • Oy Pateniemenhaka (Pateniemen työväentalo[32])
  • Oy Pirttilä (Työväentalo Pirttilä Teuva, myytiin 2022[33])[20]
  • Oy Talo (Taistotalo, Turku)
  • Paakin Kansanpirtti (Sotkamo)
  • Paimion kansantalo (Preitilänkylän kansantalo tuhoutui tulipalossa 1948, rakennettiin uudelleen[34])
  • Pakilan Järjestötaloyhdistys (Pakilan työväentalo, palautettiin 1947[35])
  • Palojärven lomakeskus (aik. Lapin Työväen Virkistys-, Urheilu- ja Lomakeskus)
  • Palosaaren Järjestötalo
  • Paltaniemen Kulttuuritalo
  • Paltamon Järjestötaloyhdistys (Paltamon järjestötalo)
  • Perttulan kansantalo
  • Perttulan ty. (Perttulan työväentalo)
  • Perävaaran Huvi- ja Virkistyskeskus (Kemijärvi)
  • Pirttikosken Järjestöyhdistys (Pirttikosken työväentalo[36], Rovaniemi)
  • Puuluodon Järjestöyhdistys (Puuluodon järjestötalo)
  • Rauman seudun kansanvaltainen yhdistys (Rauman kesäsiirtolan talo, palautettiin 1947[37])
  • Rauman Työväentaloyhdistys (Rauman työväentalo)
  • Raittiustalo Osakeyhtiö Koitto (Koiton talo)
  • Ritikan Työväenjärjestöjen Yhdistys (Ritikan työväentalo tuhoutui tulipalossa 1954)
  • Rovaniemen Työväentalosäätiö (Rovaniemen työväentalo)
  • (Ryttylän Järjestöpirtti)
  • Sallan Järjestöyhdistys (Sallan kansantalo)
  • Saloisten Järjestöyhdistys
  • Savion Järjestöyhdistys (Kalliomaja)
  • Savonlinnan Kansantaloyhdistys (Savonlinnan kansantalo)
  • Siilinjärven ty. (Siilinjärven työväentalo)
  • Sirkan Vasemmisto (Sirkan työväentalo)
  • SKDL:n Jalasjärven Kunnallisjärjestö (Jalasjärven kansantalo)
  • SKDL:n Kangaskylän yhdistys (Kangaskylän työväentalo, palautettiin 1948[29])
  • SKDL:n Katajamäen yhdistys (Katajamäen työväentalo, palautettiin 1947[21])
  • SKDL:n Korian yhdistys (talo valmistui 1966[38])
  • SKDL:n Lylykylän Yhdistys (Lylykylän Pahkapirtti)
  • SKDL:n Puistolan osasto (talo tuhoutui tulipalossa 194x)
  • SKDL:n Pyhäjoen yhdistys (Pyhäjoen työväenyhdistys Auran talo palautettiin 1949[39])
  • SKDL:n Siikajärven osasto (Siikajärven työväentalo)
  • SKDL:n Suojoen yhdistys (Suojoen työväentalo, purettiin 1989)
  • SKDL:n Syvänniemen yhdistys (Syvänniemen työväentalo)
  • SKDL:n Särkisalon osasto (Särkisalon työväentalo, palautettiin 1947[40])
  • SKDL:n Uudenkaarlepyyn ty. (talo palautettiin 1949[39])
  • SKDL:n Tossavanlahden ty. (Tossavanlahden työväentalo)
  • SKDL:n Vaskijärven osasto (Vaskijärven työväentalo)
  • SKP:n Kurtakon osasto (Kurtakon työväentalo)
  • SKP:n Lyytilänmäen osasto (Lyytilänmäen työväentalo)
  • SKP:n Runnin osasto (Runnin Kansantalo)
  • SKP:n Ruukin osasto (Ruukin työväentalo palautettiin 1947[41])
  • SKP:n Suomussalmen osasto (talo palautettiin 1949[39])
  • SNS:n Tapanilan Talo Oy (Tapanilan talo)
  • SKP:n Uudenmaan piirijärjestö (vuoteen 1979 Raittiustalo Oy Koitto) (Helsinki Paviljonki)
  • Sodankylän Yhteistyö Oy (Sodankylän kansantalo)
  • Stensvikin järjestötalo
  • Tainionkosken Demokraattiset Naiset (Naisten Pirtti)
  • Talluskylän ty. (Talluskylän työväentalo)
  • Tampereen Järjestöyhdistys (Sorin järjestötalo)
  • Tampereen Työväen Kesäkoti Oy (Tampereen työväen kesäkoti)
  • Taulumäki Oy (Varkaus)
  • Toimitalo Otsola (Pietarsaari)
  • Topenon ty. (Topenon työväentalo)
  • Uimaharjun järjestöyhdistys (Uimaharjun kansantalo)
  • Vaalajärven Kansantaloyhdistys (Vaalajärven kansantalo)
  • Vaaralan Järjestöyhdistys (Vantaa)
  • Valkeakosken Järjestöyhdistys (Valkeakosken Järjestötalo)
  • Vanajan Linna Oy (Sirola-opisto)
  • Vantaan Kansanpirtti Oy (Vantaan Kansanpirtti)
  • Varpasen työväentalo
  • Vasemmistoliiton Keminmaan ty. (Liedakkalan Seurala)
  • Vatjusjärven työväentalo
  • Velonlava-Yhtymä (Helsinki)
  • Vesalan Ja Lähiympäristön Järjestöyhdistys
  • Vesannon Työväentalo Järjestöyhdistys (Vesannon työväentalo)
  • Vesikansan ty. (Vesikansan työväentalo)
  • Viherlaakson Järjestöjen Yhdistys
  • Viirinkankaan järjestöyhdistys (Viirinkankaan kerhotalo)
  • Vilppulan ty. Eteenpäin (Vilppulan työväentalo Eteenpäin)
  • Vuoksenniskan Järjestötaloyhdistys (Vuoksenniskan järjestötalo)
  • Vuolteensilta (Valkeakoski)
  • Äänekosken kansandemokraattinen yhdistys (Äänekosken kansantalo)

Lähteet

  1. Talomme KTL 2024
  2. Valtakunnalliset jäsenjärjestöt Suomen Kotiseutuliitto 2013
  3. a b c Kansantalojen liiton yhdistyksille 172 000 euroa korjausavustuksia Kansan Uutiset. 4.3.2013.
  4. a b c d Kansan Talojen Liiton työ on suurimerkityksellistä. Työkansan Sanomat, 5.12.1950.
  5. a b c Markku Henriksson (toim.): Työväenliikkeen tietokirja (Tammi 1974), s. 194.
  6. Kansan Talojen Liitto. Työkansan Sanomat, 19.10.1950.
  7. a b 617 toimipaikkaa on nykyisin järjestöillämme. Vapaa Sana, 19.5.1956.
  8. a b Uusien kansantalojen rakennustoiminta vilkasta. Vapaa Sana, 10.7.1953.
  9. Kulttuuritalo saa asukkaita. Vapaa Sana, 20.7.1956.
  10. Kulttuurityön keskus hyväksyi uuden suunnitelman. Kansan Uutiset, 9.4.1960.
  11. Maailmankartan laidasta toiseen ulottuu J. W. Slupin vaiherikas elämäntie. Kansan Uutiset, 21.10.1964.
  12. Historiaa KSL.KTK (KSL 2007)
  13. Liitolle vuoden 2021 arkistoteko -kunniamaininta KTL 29.10.2021
  14. a b Kotiseututyön korkein tunnustus kymmenelle kotiseututyössä ansioituneelle Kotiseutuliitto.fi. 11.8.2018.
  15. a b Tehtävämme KTL, luettu 17.7.2024
  16. Liitto KTL 2024
  17. Työväentalojejn luovuttamisissa todettu lukuisia laittomuuksia. Työkansan Sanomat, 23.11.1950.
  18. Kansantalojen Liitto (Arkistoitu – Internet Archive) Vasemmistoliitto 2013
  19. Etusivu KTL, luettu 17.7.2024
  20. a b Hae seurantaloja (Kansantalot) seurantalot.fi. Viitattu 19.7.2024.
  21. a b c Työväentaloja palautetaan oikeille omistajille. Työkansan Sanomat, 7.3.1947.
  22. a b Työväentaloja palautettu työväenyhdistyksille. Työkansan Sanomat, 10.4.1947.
  23. Työväentaloja palautettu. Vapaa Sana, 9.5.1947.
  24. Raahen työväentalo oikealle omistajalle. Työkansan Sanomat, 7.7.1950.
  25. Suurin seurantalojen avustuspotti Kemin Veitsiluotoon Kansan Uutiset. 4.3.2013.
  26. a b Opintotyö ja lehdistön levitys edistyneet ilahduttavasti Kainuussa. Työkansan Sanomat, 27.2.1948.
  27. Maan ainoat kesänyrkkeily Jyväskylän Koivurannassa. Kansan Uutiset, 7.7.1966.
  28. Maan suurin lava harjaan. Kansan Uutiset, 11.6.1959.
  29. a b Taaskin kaksi työväentaloa palautettu omistajilleen. Vapaa Sana, 4.2.1948.
  30. Kansandemokraattisten järjestöjen toimitalo vihittiin juhlallisesti Karhulassa. Kansan Uutiset, 11.10.1965.
  31. Parakkia aijottiin, mutta rakennettiin komea talo. Työkansan Sanomat, 2.11.1954.
  32. Talo ryöstettiin - uusi kohosi. Työkansan Sanomat, 6.5.1951.
  33. Pirttilän omistaja vaihtuu Tejuka. (2022).
  34. Kun puinen talo palaa, tehdään uusi kivestä. Työkansan Sanomat, 3.10.1948.
  35. Uutta intoa - uusia mahollisuuksia järjestöväelle Pakilassa. Vapaa Sana, 25.3.1947.
  36. Pirttikosken työväentalo aloitti. Kansan Uutiset, 3.4.1959.
  37. Työväentalo palautettu. Vapaa Sana, 12.9.1947.
  38. SKDL:n Korian yhdistyksen 20-vuotisjuhlassa. Kansan Uutiset, 5.11.1966.
  39. a b c Onko lain noudattaminen "julkeutta"?. Suomen Sosialidemokraatti, 20.2.1949.
  40. Särkisalon työväentalo palautettu omistajilleen. Työkansan Sanomat, 7.6.1947.
  41. Ruukin työväki saa toimitalon. Työkansan Sanomat, 8.6.1947.

Aiheesta muualla

  • Kansantalojen liitto
  • n
  • k
  • m
Kansan sivistystyön liiton jäsenjärjestöt
Yhteisöt
  • n
  • k
  • m
Puoluejohto
Puheenjohtajat
Pääsihteerit
Eduskuntaryhmän puheenjohtajat
Presidenttiehdokkaat
Organisaatio
Yhteisöjäsenet
Piirijärjestöt
  • Ahvenanmaa
  • Etelä-Häme
  • Etelä-Saimaa
  • Helsinki
  • Iisalmi
  • Joensuu
  • Kainuu
  • Keski-Suomi
  • Kokkola
  • Kuopio
  • Kyme
  • Lappi
  • Mikkeli
  • Pohjois-Häme
  • Pohjois-Karjala
  • Oulu
  • Uusimaa
  • Vaasa
  • Varsinais-Suomi
Lähiyhteisöt
Media
Historia