Kangasalan helluntaiseurakunta
| Kangasalan helluntaiseurakunta | |
|---|---|
 | |
 Kangasalan helluntaiseurakunnan rukoushuone sijaitsee Kangasalan ydinkeskustassa. | |
| Suuntautuminen | Helluntaiherätys |
| Perustettu | 9. kesäkuuta 1985 |
| Pastori | Mika Rantanen |
| Pääkirkko | Rukoushuone Myllystenpohjantie 8 36200 Kangasala |
| Jäseniä | n. 250 (2011) |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Kangasalan helluntaiseurakunta on Kangasalla toimiva helluntaiseurakunta. Seurakunta on perustettu vuonna 1985. Seurakunnan toimintaan kuuluvat jumalanpalvelusten ja rukouskokousten lisäksi nuorisotyö, lähetystyö ja työttömien ruokailutoiminta. Seurakunta julkaisee kaksi kertaa vuodessa Torin laidalla -nimistä lehteä. Seurakunnan pastori on Mika Rantanen.[1] Kangasalan helluntaiseurakunnan yhteydessä toimii Royal Rangers-partiojärjestö.[2]
Seurakunta toimi aluksi Tampereen helluntaiseurakunnan alaisena rukouspiirinä vuosikymmenten ajan, kunnes se järjestäytyi seurakunnaksi. Seurakunnan rukoushuone Kangasalan torin varrella vihittiin käyttöön 15. tammikuuta 1989.[3]
Historia
Helluntaiherätys saapui Kangasalle vuosina 1917–1918, jolloin evankelistat Martta Hellen, Frans Lieslehto ja Onni Viitanen piti kokouksia Suinulan alueella. Vuonna 1924 Huutijärven alueella Valde Kuusisto piti kokouksia, joissa useita perheitä tuli uskoon. Ensimmäiset helluntaiseurakunta liittyneistä olivat Majaalahdesta.[4]
Seurakunta ryhtyi pitämään säännöllisesti kokouksia Kangasalan asemalla. Sodan jälkeen seurakunta sai Vääksyn kartanolta vanhan meijerirakennuksen rukoushuonekäyttöön. Täällä pidettiin myös suuria kesäjuhlia, joissa vieriili runsaasti vierailevia puhujia.[4]
Toiminta Suinulassa
Toisen maailmansodan jälkeen helluntaiherätys aktivoitui Suinulan suunnalla uudelleen. Kivennavalta lähtöisin oleva Onni Hännikäinen ryhtyi järjestämämään kokouksia. Kokouksia pidettiin vuokrahuoneistossa ja vuonna 1951 operustettiin Suinulan rukoushuoneyhdistys, joka osti Pajalan kokoushuoneen tontteineen. Suinulaan kehittyi noin 70 hengen rukouspiiri, joka piti kokouksia myös Siltamaalla ja Sahalahdessa. Seurakunnan perustamisen jälkeen seurakunnan vakituiseksi työntekijäksi palkattiin Erkki Jääskeläinen.[4]
1960-luvulla Suinulaan saatiin uusi rukushuone, mutta vähitellen Suinulan toiminta liittyi Tampereen helluntaiseurakunnan alaisuuteen vuonna 1974.[4]
Toiminnan keskittyminen kirkonkylälle
Helluntaiherätys laajentui kirkonkylälle, jossa seurakunta piti kokouksia työväentalolla. Vuonna 1956 helluntaiherätys levisi myös Liuksialaan ja Haapaniemeen. Samoihin aikoihin seurakunnassa ryhdyttiin toimeen vaktuisen työntekijän palkkaamiseksi.[4]
Kirkonkylän helluntailaiset kuuluivat 1970-luvulla rukouspiirinä Tampereen helluntaiseurakunann alaisuuteen. Vuonna 1977 helluntailaiset hankkivat oman kiinteistön kokouskäyttöön, mutta suurempia kokouksia pidettiin kouluilla. 1970-luvulla rukouspiiriin kuului noin 200 jäsentä.[4]
Seurakunta järjestäytyi itsenäiseksi paikallisseurakunnaksi vuonna 1984. Seurakunnan rukoushuone Kangasalan vihittiin käyttöön 15. tammikuuta 1989.[3]
Toimitilat
Kangasalan helluntaiseurakunnan rukoushuone on valmistunut vuonna 1989. Rukoushuoneen pinta-ala on 600 neliömetriä ja kirkkosalissa on istumapaikkoja 485 henkilölle. Rukoushuoneen suunnittelija on arkkitehti Veikko Gröhn.[5]
Katso myös
- Tampereen helluntaiseurakunta
Lähteet
- Anttila, Olavi: Kangasalan historia 1865–1975. Kangasalan kunta, 1987. ISBN 951-99815-1-9.
Viitteet
- ↑ Kangasalan helluntaiseurakunta Uskonnot Suomessa. 15.7.2015. Viitattu 13.2.2024.
- ↑ Tukikohdat Royal Rangers Finland. Viitattu 6.9.2024.
- ↑ a b Tietoa meistä Kangasalan helluntaiseurakunta. Viitattu 13.2.2024.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c d e f Anttila 1987, s. 641–642
- ↑ Kutsuva kirkko: arkkitehti Veikko Gröhnin elämäntyö. Aikamedia, 2010 . ISBN 978-951-606-899-5.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kangasalan helluntaiseurakunta Wikimedia Commonsissa
- Seurakunnan verkkosivut
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||
