Johann Struensee

Johann Friedrich Struensee (5. elokuuta 1737 Halle, Preussin kuningaskunta – 28. huhtikuuta 1772 Kööpenhamina, Tanskan kuningaskunta) oli saksalainen lääkäri, kirjailija ja poliitikko.^[1]

Hänen vanhempansa olivat pappi, yleisten töiden ylitarkastaja Adam Struensee (1708–1791) ja Marie D. Carlin (1716–1792). Hänellä oli vanhempi veli C. A. Struensee.^[2]

Johann Struensee kirjoittautui 15-vuotiaana vuonna 1752 vanhemman veljensä kanssa Hallen yliopistoon, jossa hän kouluttautui lääkäriksi.^[2] Hän toimi Altonassa kaupunginlääkärinä vuonna 1758. Hänestä tuli kuninkaan matkalääkäri, kun Eurooppaan vuonna 1768 matkalla ollut Kristian VII:n seurue pysähtyi rajakaupunki Altonassa. Hän matkusti seurueen mukana Saksan kautta Lontooseen, Alankomaihin ja Pariisiin, josta palasi Kööpenhaminaan tammikuussa 1769.^[3][4]

Struensee oli Tanskan kuningas Kristian VII:n henkilääkäri, sijaishallitsija ja salainen kabinettiministeri sekä sosiaaliuudistaja. Struensee toimi tammikuusta 1769 alkaen mielisairaan kuninkaan henkilääkärinä, ja syksystä 1770 tammikuuhun 1772 saakka hänellä oli erittäin suuri vaikutusvalta Tanskan politiikassa. Salaisena kabinettiministerinä hän käytännössä teki päätöksiä kuninkaan puolesta rajattomasti ja toteutti merkittäviä yhteiskunnallisia uudistuksia.^[5][6][3]

Kuningasta hallitsevana hänestä tuli kuningatar Caroline Matildan rakastaja vuonna 1770. Hän pystyi pian lakkauttamaan Norjan valtaneuvoston ja valtionhallinnon (kuvernöörin) viran vuonna 1770. Kesäkuussa 1771 hän antoi kuninkaan nimetä itsensä salaiseksi kabinettiministeriksi, ja heinäkuussa 1771 hänestä tehtiin kreivi.^[1]

Kuudentoista kabinettiministerikuukauden aikana Struensee ehti laatia liki kaksi tuhatta edistyksellistä lakia sekä hyväksytti merkittäviä säästöjä valtion budjettiin.^[7] Uudistukset koskivat muun muassa kidutuksen, maaorjuuden ja orjakaupan kieltämistä, korruption kitkemistä, painovapautta sekä erityisesti köyhän kansanosan laajamittaista terveydenhuoltouudistusta, oikeuslaitoksen yhtenäistämistä ja Kööpenhaminan kunnallishallinnon uudistamista. Säästöjä valtionhallintoon hän järjesteli muun muassa lakkauttamalla turhia virkoja ja kalliita rakennusprojekteja sekä järkeistämällä tiettyjä valtion virkamiesten palkkoja ja veroja.^[5][1]

Uudistukset sekä hänen suhteensa Kristian VII:n puolisoon kuningatar Caroline Mathildaan suututtivat kuitenkin vaikutusvaltaisia piirejä. Struenseen uudistusten tahti oli liian kova jopa niistä eniten hyötyneille.^[1] Hänet ja hänen ystävänsä kreivi Enevold Brandt (1738–1772)^[8][3] pidätettiin tammikuussa 1772 salaliitosta epäiltynä, ja näytösoikeudenkäynnin jälkeen heille määrättiin kuolemanrangaistus majesteettirikoksesta.^[2] He kohtasivat loppunsa mestauslavalla. Brandt teloitettiin ensimmäisenä.^[9] Kuninkaan äitipuoli, leskikuningatar Juliana Marie kumosi pian valtaosan hänen ajamistaan uudistuksista.^[6] Kuningatar Caroline Mathilda pidätettiin, avioliitto mitätöitiin ja hänet karkotettiin ilman lapsiaan Tanskasta.^[10] Prinsessa Louisa Augusta syntyi heinäkuussa 1771 todennäköisesti heidän suhteestaan.^[11][12]

Struenseen teloitusta 28. huhtikuuta 1772 Østerfælledissä Kööpenhaminassa seurasi 30 000 ihmistä. Mestauksen jälkeen neljään osaan paloiteltu ruumis kiinnitettiin teilipyörään ja irtileikattu pää sekä teloituksen alussa katkaistu oikea käsi laitettiin seipäännokkaan Vesterfælledissä.^[5][2]

Per Olov Enquistin romaani Livläkarens besök (1999) sai aiheensa erityisesti Struenseen elämän karusta lopusta.^[5] Nikolaj Arcelin elokuva Kuningatar ja henkilääkäri käsittelee Struenseen elämää ja erityisesti hänen suhdettaan kuningatar Carolina Mathildaan.^[6]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Johann Struensee Wikimedia Commonsissa

Auktoriteettitunnisteet Kansainväliset FAST ISNI VIAF WorldCat Kansalliset Ranska BnF data Saksa Israel Yhdysvallat Ruotsi Tšekki Kreikka Alankomaat Puola Vatikaani Henkilöt Deutsche Biographie Muut RISM IdRef