Jaworin ja Świdnican rauhankirkot

 Päällekkäisten muokkausten välttämiseksi olisi hyvä, jos et muokkaisi tätä artikkelia juuri nyt.
Teen parhaillaan artikkeliin suuria muutoksia. Pyyntö on voimassa niin pitkään kuin tämä merkki on sivulla. Merkin voi poistaa, mikäli se vaikuttaa unohtuneen. Tätä merkkiä on tarkoitus pitää sivulla korkeintaan muutaman tunnin kerrallaan. Kiitos, alkua 25.8.2024. Jatketaan tuonnempana, ehkä vasta syyskuun puolivälissä. Lataillaan mm. lisää kuvia; molemmissa kohteissa käyty, ja niissä jouduttu kuultelemaan kirkkorauhaa särkenyttä, tauotta soitettua historianauhoitetta (puolaksi). Päivitys: Kuvia muokkaillaan ja tarkoitus täydentää artikkelia kuluvalla viikolla.--Paju (keskustelu) 11. syyskuuta 2024 kello 16.21 (EEST).
Jaworin ja Świdnican rauhankirkot
Świdnican rauhankirkko Puolan lounaisosassa elokuussa 2024.
Świdnican rauhankirkko Puolan lounaisosassa elokuussa 2024.
Maailmanperintökohde
Sijainti Jawor ja Świdnica, Ala-Sleesian voivodikunta, Puola
Tyyppi kulttuurikohde
Kriteerit III; IV; VI
Tunnusnumero 1054
Valintahistoria
Valintavuosi 2001
Infobox OK

Jaworin ja Świdnican rauhankirkot (puol. Kościoły Pokoju w Jaworze i Świdnicy) ovat 1600-luvun puolivälissä rakennettuja luterilaisia kirkkorakennuksia Puolan lounaisosassa, Ala-Sleesian voivodikunnassa, suuruusluokkaa 50 kilometriä Wrocławista länteen (Jawor) tai lounaaseen (Świdnica).[1][2] Ne ovat vuodesta 2001 lähtien olleet Unescon maailmanperintöluettelon kohteita.[2]

Taustaa

Rauhankirkon nimitys viittaa Kolmikymmenvuotisen sodan (1618-1648) lopettaneeseen Westfalenin rauhaan. Allekirjoitetun sopimuksen mukaan protestantit saivat luvan rakentaa yhden rauhankirkon kuhunkin Sleesian periytyvään herttuakuntaan: Głogów, Jawor ja Świdnica.[3] Tuohon aikaan Sleesia oli Habsburgien vallan alaisuudessa, ja he noudattivat periaatetta lat. cuius regio, eius religio (kenen hallinto, sen uskonto). Katoliset hallitsijat eivät yleisesti tunnustaneet luterilaista uskoa. Lupa rakentaa rauhankirkko oli hallitsijoiden puolelta pakon sanelema myönnytys. Kolmen rauhankirkon rakentamisluvan myötä viranomaiset kuitenkin samanaikaisesti takavarikoivat 250 luterilaista kirkkoa kolmen herttuakunnan alueella.[3]

Lukuisien diplomaattisten tunnustelujen ja Ruotsin hovin painostuksen seurauksena hallitsija Ferdinand Habsburg salli vuonna 1652 Świdnican rauhankirkon rakentamisen. Ehdot olivat kuitenkin tiukat...[3]

Kirkkorakennukset

Jaworin ja Świdnican rauhankirkot ovat suuria, Euroopan suurimpia puukehyksen varaan rakennettuja kirkkorakennuksia.[2][4] Ne on lisätty Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2001.[2]

(kesken)


1. Jawor
2. Świdnica
Unescon maailmanperintöluettelon kohteen Jaworin ja Świdnican rauhankirkot sijainti Puolan kartalla. 1=Jawor, 2=Świdnica.

Lähteet

  1. ↑ Euroopan maantieatlas (2022): Atlas Eurooppa. Tiekartasto., s. 126. Yleiskartat (Euroopan yleiskartta 1:5 000 000), tiekartat (1:800 000), kaupunkikartat (kaupunkikartat 1:100 000, 28 kaupunkia). Schönbühl, Sveitsi: Karttakeskus; alkuteos High 5 Edition Ltd., 2018 (2nd edition, valid thru 2022). ISBN 978-952-266-524-9. 16 kieltä, ml. (suomeksi)
  2. ↑ a b c d Churches of Peace in Jawor and Świdnica UNESCO World Heritage Convention. Viitattu 25.8.2024. (englanniksi)
  3. ↑ a b c Church of Peace in Świdnica. Świdnican rauhankirkosta kertova vihkonen. Lisätietoja: https://www.kosciolpojuku.pl. Evangelical-Augsburg Parish. (englanniksi)
  4. ↑ Jerzy Goryzewski: Jawor - Kościół Pokoju. Jauer - Die Friedenskirche. Jaworin rauhankirkosta kertova vihkonen. Parafia Ewangelico-Augsburska. (puolaksi, saksaksi)