Hanhentatar
| Hanhentatar | |
|---|---|
 | |
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Elinvoimainen [1] | |
|
| |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Lahko: | Caryophyllales |
| Heimo: | Tatarkasvit Polygonaceae |
| Suku: | Kosteikkotattaret Persicaria |
| Laji: | maculosa |
| Kaksiosainen nimi | |
| Persicaria maculosa | |
| Synonyymit | |
| |
| Katso myös | |
| | |
| Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK | |
Hanhentatar (Persicaria maculosa) on kosteikkotattarien eli ukontattarien sukuun kuuluva yksivuotinen kasvilaji.
Ulkonäkö ja koko
Hanhentatar kasvaa 10–60 senttimetriä korkeaksi. Se muistuttaa paljon ukontatarta. Kasvin lehdet ovat suikeat ja niiden keskellä on usein musta täplä. Hanhentattaren kukintona on tiheä tähkä. Kukkien kehä on yleensä punainen, harvoin valkoinen.[2]
Hanhentatar Suomessa
Suomessa hanhentatar on harvinainen tai melko harvinainen. Sitä on tavattu Oulun korkeudelle asti sekä vielä Inarin Lapista. Aivan Etelä-Suomessa laji on muinaistulokas, muuten uustulokas. Hanhentatar kasvaa esimerkiksi ojissa, lätäköissä ja rannoilla.[3]
Lähteet
- ↑ Persicaria maculosa IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos, s. 106. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
- ↑ Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
Aiheesta muualla
- Kasviatlas 2022: Hanhentattaren levinneisyys Suomessa.
- LuontoPortti: Hanhentatar (Persicaria maculosa)
- ITIS: Persicaria maculosa (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Polygonum persicaria (englanniksi)
- Flora of China: Polygonum persicaria (englanniksi)
|
